Löydä töitä somen siivellä

    Sosiaalisen median mahdollisuuksista työnhaussa on puhuttu muutamien viime vuosien aikana paljon. Myös Suomessa on herätty pohtimaan somen mahdollisuuksia sekä rekrytoinnissa että työmahdollisuuksien löytämisessä.

    Helmikuun lopulla Unipoli Tampere järjesti tilaisuuden, jossa paneuduttiin juuri tähän ilmiöön. Paikalla puhumassa olivat Maria Rajakallio rekrytointipalvelu Sihdistä, Sari Veikkolainen YLE:ltä ja Antti Mäkelä Unoamista. Kaksituntisen tilaisuuden pääviesti kävi selväksi jo alusta lähtien: kun haluat töitä, ole verkossa aktiivinen, näkyvä ja ennen kaikkea oma itsesi.

    Välineet haltuun

    Sosiaalisen median sovelluksia on lukuisia ja niitä syntyy jatkuvasti lisää. Kolmella yleisimmällä pääsee jo pitkälle. Rekrytoijan näkökulmasta, josta Maria Rajakallio ja Sari Veikkolainen puhuivat, LinkedIn on työnhaussa kaikkein tärkein yhteisöllisen median väline, varsinkin korkeasti koulutetuille. Kaikkia työpaikkoja ei haluta asettaa syystä tai toisesta julkisesti hakuun ja siksi rekrytoijat käyttävät LinkedIniä ja etsivät sieltä itse potentiaalisia työntekijöitä.

    Myös Twitteriä kannattaa työnhakijan harkita, sillä sen avulla on helppo tehdä itseään näkyväksi, keskustella kiinnostavista aiheista ja seurata kiinnostavia henkilöitä. Sari Veikkolaisen mukaan esimerkiksi journalisteille Twitter on hyvin keskeinen työkalu.

    Facebook on kaikkein vapaamuotoisin foorumi ja yleensä ihmiset varaavatkin sen pitkälti henkilökohtaiseen käyttöön. Silti Facebookiakin voi hyödyntää työnhaussa: erilaisten ryhmien ja sovellusten kautta voi löytää työpaikkailmoituksia, joihin ei välttämättä törmää muualla.

    Asia, jota ihmiset eivät tule aina ajatelleeksi työnhaussa, on jo valmiiden verkostojen hyödyntäminen. Pelkkä status-päivitys omalle Facebook-seinälle siitä, että etsii työpaikkaa, voi poikia odottamattomiakin mahdollisuuksia. Myös omia kontaktejaan kannattaa vastavuoroisesti auttaa löytämään työtilaisuuksia.

    Mitä verkkominälle kuuluu?

    Puhujat painottivat sitä, että sosiaalisessa mediassa näkyminen kannattaa tehdä johdonmukaisesti: esimerkiksi profiilikuvan olisi hyvä olla sama jokaisessa palvelussa ja varsinkin LinkedIn kannattaa pitää pelkästään ammatillisena työvälineenä ja tiedonlähteenä. Itsestään kannattaa jakaa sellaista tietoa, jonka voi uskoa hyödyttävän työnantajia. Esimerkiksi jotkut rekrytoijat haluavat palkata juuri tietyssä korkeakoulussa opiskelleita ihmisiä, siksi tämä tieto voi olla fiksua kertoa.

    Myös verkossa kannattaa puhujien mukaan aina kertoa omaa tarinaansa. Vaikka itsensä brändäys voi kuulostaa monen korvaan luotaantyöntävältä ajatukselta, sitä voi tehdä luopumatta aitoudestaan. Kyse on lähinnä siitä, että tiedostaa omat vahvuutensa, hyödyntää niitä ja tekee myös verkko-olemuksensa niiden kautta omannäköiseksi. Myös oman verkkominän kuulumiset ja oman näkymisensä hakukoneiden kautta voi välillä tarkistaa vaikkapa googlettamalla itsensä.

    Joskus henkilökohtainen ja vain omalle lähipiirille tarkoitettu viestintä verkossa voi estää palkkauksen tiettyyn organisaatioon. Sosiaalisessa mediassa kannattaa huomioida tiedon jakamisen avoimuus ja juorujen leviämisen tehokkuus. – Oma ohjenuorani sosiaalisessa mediassa on ollut: never drunk, never angry, nauroi Sari Veikkolainen.

    Raikkaita ratkaisuja

    Sosiaalisen median hienous on siinä, että sitä voi käyttää luovasti niin työnhakija kuin työnantaja. Sari Veikkolainen kertoi esimerkiksi YLE:n hakeneen esimerkiksi asiakkuuspäällikköä Pinterestin kautta ja Pikku Kakkosen tuottajaa Vimeon kautta.

    Pikku Kakkonen etsii tuottajaa from sveikkolainen on Vimeo.

    Läsnäolosta sosiaalisessa mediassa kertoo se, että esimerkiksi Pikku Kakkosen työpaikkaa haki yhteensä 180 henkilöä, joista vain 18 oli lukenut Aamulehden ilmoituksen kyseisestä työpaikasta. Loput olivat löytäneet sen muuta kautta. Myös työnantajien on jatkossa oltava yhä paremmin siellä, missä potentiaaliset työntekijätkin ovat.

    Hauskoja esimerkkejä kekseliäistä työnhakijoista ovat vaikkapa Philippe Dubostin Amazon-henkinen hakemus tai ruotsalaisen Karl Lehmannin videomuotoinen räpäytys.

    Anställ Kalle nu! from Karl Lehmann on Vimeo.

    Google-hakuakin voi käyttää hyödykseen, kuten Alec Brownstein teki. Myös Suomesta on vastaavanlaisia esimerkkejä työnhakijoiden omista sosiaalisen median kampanjoista. Oma mielikuvitus on rajana sosiaalisen median käytössä. Kaikki työnantajat eivät välttämättä innostu hyvin omaperäisistä työnhaun keinoista, mutta toisaalta muista hakijoista erottuminen ja oman kekseliäisyyden osoittaminen ei luulisi koskaan olevan huono asia.

    Sopeudu someen

    Keskustelua heräsi myös verkon varjopuolista ja ongelmista. Yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset herättivät kysymyksiä yleisön joukossa. Verkossa tietoa kerätään koko ajan suunnattomasti. Vaikka oman profiilinsa tekisi rajoitetusti näkyväksi esimerkiksi LinkedIn:ssä, saavat rekrytoijat silti ostettua käyttäjien tiedot palvelulta itselleen. Siksi tieto, jota haluaa itsestään jakaa, kannattaa harkita tarkoin.

    Toisaalta liikaakaan ei pidä pelätä. Sosiaalinen media on jo lähtökohtaisesti luonteeltaan vaikeasti hallittava väline ja esimerkiksi organisaatiot painivat aivan samanlaisten ongelmien kanssa kuin yksityishenkilötkin: miten olla läsnä verkossa, mitä jakaa, mitä tuottaa, miten hallita omaa julkisuuskuvaansa? Yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa, kaikki riippuu omista tavoitteista.

    Sosiaaliseen mediaan kannattaa kuitenkin suhtautua avoimesti. Työnhaussa se todennäköisesti tulee jatkossa yhä enemmän olemaan yksi mahdollinen väylä, jonka kautta työntekijät ja työnantajat voivat yhä paremmin ilmaista omia tarpeitaan ja yhä joustavammin kohdata toisensa.

    Teksti Marjo Holster

    Marjo HolsterAjatuksena sosiaalisen median hyödyntäminen tuntuu samaan aikaan hauskalta ja hieman ahdistavalta. Ole näkyvä! Ole aktiivinen! Myy osaamistasi! Korosta vahvuuksiasi! Brändää itsesi! Tekee mieli juosta pakoon. Mutta toisaalta, miksipä ei? Valmistumisen läheneminen suuntaa ajatuksia kohti työelämää  ja kun työpaikat tuntuvat olevan erittäin kilpailtuja ja kiven alla, voi olla pakko nöyrtyä somen edessä. Ei sillä staattisella aanelosellakaan aina kovin helposti duunia irtoa, joten ehkä oman some-aktiivisuuden kasvattaminen todella voisi auttaa nuorta maisteria löytämään oman alan töitä. Silti: en usko, että sosiaalinen media on mikään autuaaksi tekevä tai helppo väline. Uskon, että hyvät tyypit löytävät töitä myös ilman massiivista some-kampanjointia. Some voi olla hyvä apuväline, mutta sen haltuunotto ja tehokas käyttäminen vaatii silti lopulta aivan samanlaista pitkäjännitteisyyttä kuin perinteisempi työnhakukin.

    Marjo Holster

     

        1 comment for “Löydä töitä somen siivellä

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *