Lukukausimaksut – muutoksia luvassa, mutta millaisia?

    Seminaarin-panelistit

    Seminaarin paneelikeskustelussa eri alojen asiantuntijat pohtivat lukukausimaksujen tulevaisuutta. Puheenjohtajana toimi vararehtori Harri Melin.

    EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ovat ajankohtainen teema korkeakoulumaailmassa. Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksut ovat jo käytössä ja Suomessa on parhaillaan käynnissä vuonna 2010 alkanut neljä vuotta kestävä lukukausimaksukokeilu. Ajatus lukukausimaksuista on lähtöisin kansanedustajilta, ja tällä hetkellä 117 edustajaa kannattaisi niiden käyttöönottoa. Kaksi kansanedustajaa on vetänyt nimensä pois lakialoitteesta.

    Torstaina 31.1.2013 Tampereen yliopiston ja Tamyn järjestämässä Lukukausimaksut vai ei? -seminaarissa kuultiin Ruotsin lukukausimaksukokemuksista ja pohdittiin suomalaisten koulutuksen ammattilaisten, pirkanmaalaisten poliitikkojen sekä opiskelijoiden voimin lukukausimaksujen tulevaisuutta Suomessa. Millaiseen johtopäätökseen seminaarissa tultiin?


    Yhteiskunnallista

    Suomalainen korkeakoulujärjestelmä rahoitetaan verovarojen kautta, mikä on harvinaista. Monissa muissa maissa lukukausimaksut ovat jo arkipäivää, ja esimerkiksi Saksassa osa osavaltioista on jo luopumassa niistä. Tähän viitaten seminaarissa esitettiinkin kysymys siitä, onko Suomi aikaansa edellä, vai laahaako se lukukausimaksuissa kehityksen perässä. Selvää vastausta ei ole tarjolla, mutta varmaa on, että suomalaisen korkeakoulujärjestelmän maksuttomuus on harvinaista.

    Ilmainen koulutus on uhanalainen laji, Tampereen yliopiston professori emeritus Jorma Sipilä tiivistää.

    Toistaiseksi on vielä kuitenkin epäselvää, miten maksuttoman koulutuksen uhanalaisuuteen tullaan jatkossa reagoimaan. Otetaanko tämä vaarantunut laji suojeluun vielä kun se on mahdollista, vai annetaanko sen yhteisymmärryksessä kuolla sukupuuttoon?

    Lukukausimaksukokeilun tämänhetkinen tilanne

    Maksukokeilun työryhmä julkaisee joka vuosi raportin kokeilun kulusta. Tähänastisten tulosten mukaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia ei ole ollut, eivätkä ne ole vaihdelleet paljoa vuosien aikana.

    Kokeiluun osallistuneet korkeakoulut ovat itse saaneet määrätä koulutuksensa hinnan, ja summat ovat vaihdelleet 3500–12 000 euron välillä. Korkeakoulut eivät kuitenkaan ole juuri saaneet tuloja kansainvälisiltä opiskelijoilta. Keskeinen syy tähän on vankka stipendien ja apurahojen jakaminen, joilla suurin osa opiskelijoista kykenee rahoittamaan opintonsa kokonaan tai osittain.

    − Yhteensä noin 15 opiskelijaa maksaa tällä hetkellä opinnoistaan, toteaa lukukausimaksukokeilutyöryhmään kuuluva Turun yliopiston professori ja vararehtori Riitta Pyykkö.

    Vaikka taloudellista hyötyä ei juuri ole ollut, Pyykön mukaan positiivisena voidaan kuitenkin pitää sitä, että kokeilun kautta on opittu paljon uutta, kuten organisatorisia asioita.

    Paneelissa etsittiin vastuksia yleisöä mietityttäneisiin kysymyksiin

    Paneelissa etsittiin vastuksia yleisöä mietityttäneisiin kysymyksiin.


    Mitä tapahtuisi, jos lukukausimaksut toteutuisivat?

    Korkeakoulut saisivat lisätuloja, minkä seurauksena riippuvuus valtiosta voisi vähentyä. Tällöin maan taloudellinen tilanne ja mahdollinen lama ei vaikuttaisi korkeakoulujen toimintaan yhtä suoraviivaisesti kuin aikaisemmin. Korkeakoulut voisivat myös kehittää toimintaansa korkeatasoisemmaksi ja houkuttelevammaksi, mistä kotimaisetkin opiskelijat hyötyisivät.

    Lukukausimaksujen myötä koulutuksesta tulisi myös vientituote, jonka pitäisi olla kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Opiskelijoista tulisi asiakkaita, joita korkeakoulut pyrkivät tarjonnallaan houkuttelemaan. Tällöin tulisi huomioida myös koulutuksesta riippumattomat tekijät.

    − Pieni kielialue, pohjoinen ilmasto ja korkeat elintasokustannukset voivat vähentää Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisten opiskelijoiden silmissä, Tamyn puheenjohtajan Jari Järvenpää toteaa.

    Lukukausimaksuihin liittyy myös moraalinen kysymys siitä, kenelle korkeakouluopintojen tulisi olla avoimia. Opintojen maksullisuus kohdistuisi nimenomaan englanninkielisiin koulutusohjelmiin, mutta vaihto-opiskelijoille opinnot pysyisivät jatkossakin ilmaisina.

    Kysymyksen ytimessä ovat erityisesti pienituloiset kansainväliset opiskelijat. Jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, syrjäytyisivätkö tällöin esimerkiksi kehitysmaiden opiskelijat? Jonkinlainen raja olisi osattava vetää, sillä kuten koulutuksen maksullisuutta kannattava Tampereen yliopiston koulutuspäällikkö Marja Jukola-Aho toteaa, koko maailmaa ei voida suomalaisten verorahoilla kouluttaa.


    Ajatuksia ja kokemuksia koulutuksen maksullisuudesta Ruotsista

    Kun Ruotsissa lukukausimaksut otettiin käyttöön, kansainvälisten opiskelijoiden hakemusten määrä romahti. Pari vuotta maksujen käyttöönoton jälkeen hakemusten määrä on alkanut hitaasti nousta.

    Tukholman yliopiston professorin Hans Adolfssonin mukaan lukukausimaksujen tulevaisuutta pohdittaessa on keskeistä huomioida, että hyvätasoisen koulutuksen lisäksi opiskelijoille tulisi tarjota tukea myös elämän muilla alueilla, kuten kielen oppimisen ja asunnonhankinnan kanssa. Tällöin ei siis riitä, että korkeakoulu hallitsisi ainoastaan organisatorisen puolen, vaan opiskelijoista on myös muuten pidettävä huolta.

    Adolfssonin mukaan lukukausimaksujen myötä on myös keskityttävä uudella tavalla opiskelijoiden tavoittamiseen ja tiedon levittämiseen koulutuksesta, ja esimerkiksi sosiaalista mediaa on osattava hyödyntää. Ruotsissa positiivista on ollut, että opetuksen laatu on hieman noussut. Kun opiskelijat ovat asiakkaita, he ovat myös vaativampia opetuksen tason suhteen.

    Adolfsson suhtautuu kuitenkin henkilökohtaisesti melko kielteisesti lukukausimaksuihin.

    − Lukukausimaksuista on enemmän työtä kuin tuloja, hän tiivistää.

    Myös ruotsalaiset opiskelijat ovat kiinnittäneet huomiota Suomen korkeakoulumaailman tapahtumiin. Ruotsin ylioppilaskunnan SFS:n (Sveriges Förenade Studentkårer) puheenjohtajan kirjoittamaan englanninkieliseen Suomelle osoitettuun avoimeen kirjeeseen voi tutustua verkossa.


    Seminaarin loppupäätelmiä?

    Seminaarissa kuultiin monenlaisia näkemyksiä, ja seminaari voidaankin tiivistää siihen, ettei valmiita vastauksia koulutusmaksuihin ole tarjolla. Mielipiteitä on monenlaisia, ja selvänä voidaan pitää ainoastaan sitä, että jonkinlaisia päätöksiä suuntaan tai toiseen on tehtävä.

    Keskeistä lukukausimaksuista keskusteltaessa on kuitenkin, että haluttiinpa ne ottaa käyttöön tai ei, muiden maiden valinnat pakottavat myös Suomen reagoimaan. Esimerkiksi Viro houkuttelee jo opiskelutarjonnallaan suomalaisia opiskelijoita, ja vaikka lukukausimaksuja ei Suomessa toistaiseksi käytetä, se ei tarkoita, että niiltä voitaisiin sulkea silmät.

    − Lukukausimaksut ovat jo täällä, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Anita Lehikoinen tiivistää seminaarin.

     

    Teksti ja kuvat Silja Eisto

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *