Suuri kurssikirjallisuusjahti

    Melko monelle opiskelijalle on tuttu se turhauttava tunne, kun tenttiä varten on luettava kurssikirjallisuutta, mutta teokseen ei millään tahdo päästä käsiksi. Nopeus on tässäkin lajissa valttia, ja omat mahdollisuudet saada kirja lainaan kasvavat, jos esimerkiksi ymmärtää ottaa oman läppärinsä ensimmäiselle luennolle mukaan ja hypähtää jo silloin sähköiseen varausjonoon. Ovelimmat tekevät tämän tietysti jo ennen luentojen alkua. Erityisesti perjantaiaamuisin puolestaan käydään armotonta kilpailua kurssikirjalukusalin viikonloppulainaan annettavista teoksista. Miksi näin on? Voiko asialle tehdä jotain?


    Koulutusuudistuksen tuomaa

    Kurssikirjallisuuden haasteellinen saaminen on yliopistollamme jo monen tiedossa. Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö, mutta erityisesti tänä syksynä uudenlaisia haasteita on aiheuttanut käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat ja niiden mukaiset opetusohjelmat. Sen myötä monen koulutusohjelman peruskurssit on laitettu uuteen uskoon, ja näin on syntynyt paljon massaluentoja.

    Ei ole ollenkaan epätavallista, että luennolla opiskelijoita on yli 200 ja lainattavia kurssikirjoja puolestaan reilu 20. Nyt parhaillaan käydäänkin läpi kaikille uutta vaihetta, eikä kukaan oikein tiedä, miten kurssit toimivat ja kuinka paljon kurssikirjallisuutta edes tarvitaan. Todennäköisesti asiat ovat seuraavana lukuvuonna jo toisin tämän vuoden kokemusten jälkeen.

    Opiskelijoille tämä kuitenkin tuo opintoihin lisähaasteita ja kilpailua. Kaikkein parhaimmassa tapauksessa kurssikirjallisuus on jo saatavana e-kirjana tai sen ehtii saamaan lainaan kirjastosta ennen suurinta ruuhkaa. Useimmiten opiskelijat hankkivatkin kurssikirjallisuuden yliopiston kirjastosta, mutta monelle ovat tuttuja niin kaupungin kuin myös naapurikuntienkin kirjastot.

    Myös e-kirjat ovat monen tiedossa ja käytössä. Vähemmän suosittu vaihtoehto on, että opiskelija hankkisi jokaisen luennon kurssikirjallisuuden itselleen, sillä kirjojen hinnat saattavat opiskelijan näkökulmasta olla melko korkeita. Jos teoksesta on kuitenkin hyötyä pitkäksi aikaa elämässä, kasvaa motivaatio ostaa se itselle. Viimeinen vaihtoehto on pyrkiä löytämään kirja netistä, ja esimerkiksi Google Books sekä Ebrary voivat tuoda helpotusta tiedon puutteeseen.


    Vaikutuksia opintoihin?

    Huonossa tapauksessa kirjojen haasteellinen saatavuus voi vaikuttaa jopa opintojen etenemiseen. Englantilaista filologiaa opiskelevalle Lilli Hirvoselle kirjojen puute on tuttua.

    – Tällä hetkellä teen tenttejä kirjojen saamisen mukaan, en omien aikataulujeni.

    Kurssikirjallisuuden saamisen haasteellisuus ei ole keskittynyt mitenkään yhteen tiettyyn opiskelualaan tai opiskeluvuoteen. Niin ensimmäisen vuoden opiskelijat, maisteriopiskelijat kuin myös vaihto-opiskelijat ovat joutuneet metsästämään kirjoja pitkällisesti.

    Tilanne ei tietenkään ole täysin samanlainen kaikissa opiskeluohjelmissa, vaan oma opiskeluala ja valinnaiset aineet vaikuttavat olennaisesti siihen, onko tämä ongelma tuttu vai ei. Useiden tiedossa tämä kuitenkin jo on. Myös elokuussa Suomeen tullut englantia opiskeleva saksalainen vaihto-opiskelija Rebecca Hohmann on törmännyt kurssikirjallisuuden problematiikkaan.

    – Kirjojen etsintä netistä vie aikaa, ja tällöin joutuu keskittymään opintojen kannalta epärelevantteihin asioihin.


    Mahdollisia ratkaisuja

    Usean opiskelijan toiveissa tilanteen helpottamiseksi on niin sähköisten tenttien kuin myös e-kirjojen määrän lisääminen, sillä ne ovat monelle pelastus. Muuten tenttiin saatetaan mennä pelkillä luentojen ja netin tiedoilla, jos e-kirjaa ei ole vielä saatavilla ja kirjaston omat kirjat ovat lainassa.

    Mahdolliseksi ratkaisuksi opiskelijat ehdottivat myös Humanikan neljän viikon laina-ajan lyhentämistä kolmeen viikkoon ja yölainaa voitaisiin ehdotusten perusteella puolestaan nostaa kahteen vuorokauteen. Myös luennon pitäjien rooli on keskeinen. Osa heistä on jo tiedostanut opiskelijoiden ahdingon, ja esimerkiksi tentin suoritusajankohdan kanssa on joustettu teosten rajallisen saatavuuden takia.  Osa opiskelijoista on myös saanut opettajien kopioimia keskeisiä osioita teoksista.


    Näkökulmaa kirjastosta

    Yliopiston kirjaston kurssikirjahankinnasta vastaavan Aniita Ahlholm-Kanniston mukaan perusohjeistus kurssikirjojen hankkimiseen on, että niitä kuuluisi olla yksi kappale viittä opiskelijaa kohden. Tämän logiikan mukaan ihannetilanteessa esimerkiksi 200 hengen luentokurssilla kurssikirjoja tulisi olla siis 40 kappaletta. Kirjaston kurssikirjamaksimi on kuitenkin aina 25 lainakappaletta sekä viisi kurssikirjalukusalikappaletta. Teosten maksimirajaa ei ylitetä, joten ei ole yllättävää, että kurssikirjojen määrät eivät tällä hetkellä vastaa todellista opiskelijamäärää. Ongelma ei ole uusi, mutta koulutusuudistus ja sen mukanaan tuomat arviointivaikeudet ovat nyt peilautuneet kurssikirjahankintoihin enemmän.

    – Tänä syksynä olemme huomanneet, että uusien laaja-alaisten tutkintojen myötä oppiaineiden on ollut vaikeampi arvioida kurssille tai tenttiin osallistuvien määriä ja olemme joutuneet tekemään lisätilauksia jälkikäteen.

    Kirjaston onkin tarkoitus kutsua opintosihteerit yhteiseen palaveriin arvioimaan tämän vuoden kurssikirjahankintaa ja keskustelemaan siitä, miten oppiaineiden ja kirjaston yhteistyö saataisiin vielä toimivammaksi kurssikirjojen hankinnan suhteen.


    Hankintaprosessista

    Kurssikirjavaatimukset ovat aikaisempina vuosina vaihtuneet noin joka toinen vuosi, jotkin yksiköt ovat jatkaneet niitä vielä kolmannenkin vuoden. Koska kirjastolla on rajoitetut resurssit hankkia suuria määriä kurssikirjoja, lähtökohtana on se, että yksiköt valitsisivat opintovaatimuksiin mahdollisuuksien mukaan tenttikirjoja, joista löytyy myös e-kirja.

    Kun uuden kurssikirjallisuuden hankkiminen käy ajankohtaiseksi, eri oppiaineet tekevät kurssikirjahankintaehdotuksia kirjastoon. Tämän jälkeen kirjaston hankintaosasto tekee tarvittavat saatavuustarkistukset ja tilaa kirjan välittäjältä. Jos kirjaa on hyvin saatavissa suoraan välittäjän varastosta, opiskelija voi saada sen käsiinsä jo kahdessa kolmessa viikossa. Muuten prosessi voi kestää kauemmin. Tamcatista voi seurata hankintaprosessin kulkua ja nähdä tilatut kappaleet sekä tilaus- ja saapumispäivämäärät.


    E-kirjat suosiossa

    Ahlholm-Kanniston mukaan jokaisesta kurssikirjallisuusteoksesta hankitaan myös e-kirja, jos se vain on saatavilla, samoin myös kirjaston sivuilta löytyvässä ohjeistuksessa Kurssikirjallisuuden periaatteet ja käytännöt lyhyesti painotetaan nimenomaan elektronisen kurssikirjallisuuden suosimista kurssikirjallisuuden valinnassa. Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmat sisältävätkin noin 380 000 e-aineistoa, ja niiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Kurssikirjoja etsiessä kannattaa siis tarkistaa e-kirjojen saatavuus. Mutta miksi kaikkia teoksia ei kuitenkaan vielä ole saatavilla sähköisessä muodossa?

    – Kyse on lähinnä kustantajien politiikasta. Kustantajat haluavat saada voittoa painetuilla kirjoilla, eivätkä he näe syytä jakaa kirjaa rajoittamattomasti e-muodossa.

    Ahlholm-Kannisto muistuttaakin, ettei kurssikirjalukusalin pikalainoja sekä sähköisiä tenttejä kannata täysin unohtaa. Niistäkin on paljon apua opiskelijalle kurssikirjallisuuden etsinnässä ja tenttiin valmistautumisessa.


    Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet

    Keskeinen kirjaston toimintaan vaikuttava opiskelijalähtöinen taho on Tamy, jonka edustajat kirjasto kutsuu kerran pari vuodessa opiskelijatapaamiseen. Nykyään käytössä oleva kahden viikon laina-aika ja vuorokauden ympäri auki oleva kurssikirjalukusali ovat aikoinaan olleet nimenomaan Tamysta lähtöisin olevia aloitteita. Opiskelijat ovat edustettuina myös kirjaston neuvottelukunnassa, jonka puheenjohtajana toimii vararehtori Harri Melin. Neuvottelukunnan 12 jäsenestä kaksi on opiskelijoita.

    Opiskelijat voivat siis saada äänensä ja toiveensa kuulumaan kirjaston toiminnan yhteydessä. Jos itsellä on kirjastoon liittyviä kysymyksiä tai ajatuksia yleensä, voi niitä laittaa kirjaston sivuilta löytyvän Anna palautetta -linkin kautta. Niiden avulla kirjaston palveluja pyritään kehittämään.

    Silja EistoSilja Eisto: ”Jutun opiskelijaosuus perustuu eri opiskelijoiden haastattelemiseen, ja edustettuina olivat niin kauppatieteet, käännöstiede, historia, informaatiotutkimus, sosiaalitieteet, englantilainen filologia sekä tilintarkastus. Yhtä lukuun ottamatta ongelma oli kaikkien tiedossa, joten sitä voidaan pitää melko poikkitieteellisenä haasteena.”

     

    Opintopäälliköt: ”Yhteinen ongelma”

    Tampereen yliopiston tieteenalayksiköiden opintopäälliköiden mukaan kurssikirjojen vaikea saatavuus on yleisesti tiedostettu, mutta yksiköiden välillä on myös eroja. Suurin pula kurssikirjoista on yleisesti yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella alalla, mutta luonnontieteissä ongelmaa ei koeta niin suureksi.

    – Kurssikirjatilanteesta on aina keskusteltu opetussuunnitelmien tarkistuksen yhteydessä, joten kurssikirjojen määrä suhteessa käyttäjämäärään on kyllä tiedostettu, mutta aina niihin ei ole ollut löydettävissä yksinkertaista ratkaisua, Kirsti Järvinen Johtamiskorkeakoulusta toteaa.

    Vaikka kurssikirjojen vähyys on aina Johtamiskorkeakoulussa tiedetty ja sähköinen tenttiminen ja e-aineistot ovat helpottaneet tilannetta huomattavasti, ei pikaista ratkaisua ongelmaan ei ole tulossa. Vuonna 2012 toteutetun koulutusuudistuksen yhteydessä opetussuunnitelmat tehtiin ensimmäistä kertaa kolmeksi vuodeksi aikaisemman kahden vuoden sijaan, joten opetussuunnitelmassa olevien kurssien vaatimukset eivät ole heti muuttumassa.


    Sähköiset opiskeluvälineet apuna

    Sähköiset opiskelun apuvälineet kuten sähköinen tenttiminen ja elektroniset kirja-aineistot ovat jonkin verran helpottaneet opintosuoritusten keräämistä molemminpuolisesti. Enää ei tenttejä tarvitse suorittaa vain tiettyinä päivinä, joka myös näkyisi suoraan kurssikirjojen varaustilanteessa, vaan opiskelija voi varata itse itselleen mieluisimman tenttiajan. Sähköinen tenttiminen on myös varmasti helpottanut tenttien tarkastamista, koska tentaattorin ei enää tarvitse tuskailla opiskelijan epäselvän käsialan ja vaikeiden merkkien kanssa.

    Sähköinen tenttiminen ei kuitenkaan sovi kaikille aloille. Sähköinen tentti on helppo suunnitella essee- tai monivalintakysymyksille, mutta vaikeammaksi sen käyttö tulee, mikäli tenttiin vastaaminen vaatii kaavojen soveltamista, laskemista tai käännöksiä joissa on käytettävä muuta kuin länsimaista kirjaimistoa. Näin ollen sähköinen tenttiminen on Tampereen yliopistossa käytössä enemmän aloilla joiden tenttivastaukset sisältävät enemmän esseevastauksia ja monivalintoja kuten esimerkiksi yhteiskuntatieteelliset alat. Luonnontieteellisillä aloilla sähköisen tenttimisen ongelmaksi nousee käytännön toteutus.

    –  Yksikössämme ei ole vielä siirrytty sähköiseen tenttimiseen, joskin siitä on keskusteltu. Tenttejä ei ole järjestetty koska meillä on opiskelijoita myös Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Turun yliopistosta, sanoo Biolääketieteellisen teknologian yksikön opintopäällikkö Marjatta Viilo.

    Siinä missä tenttikäytänteet suosivat humanististen- ja yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijoita Tampereen yliopistossa, on luonnontieteellisillä aloilla etunaan elektronisten aineistojen parempi saatavuus. Viilon mukaan ainakin biotieteellisen alan kirjallisuutta on saatavana e-aineistona runsaasti jo senkin vuoksi että ala muuttuu nopeasti ja painettu kirjallisuus ei pysy kehityksen perässä.

    Kieli- käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä kurssikirjoja valitaan opintopäällikkö Kati Toikkasen mukaan siten että ne palvelevat sisällöllisesti oppimistarkoitusta mahdollisimman hyvin, ei sen mukaan miten niitä on saatavana elektronisesti. Viestinnän- median ja teatterin yksikössä taas opettajia on pyydetty ottamaan myös e-aineiston saatavuus huomioon opetus-ohjelman suunnittelussa.

    Yksiköt eivät näe ongelmaa elektronisen aineiston käytössä vaan mikäli kurssivaatimuksiin sisältyvä kirja on saatavana e-aineistona, palvelee sen käyttö myös opetussuunnitelmaa.


    Kuka päättää?

    Yksiköiden opetussuunnitelmat, joihin myös kurssikirjallisuuden vaatimukset sisältyvät päättää tieteenalayksikön johtokunta, jossa ovat edustettuina yksikön professorit, ns. keskiryhmä sekä opiskelijat. Käytännössä esitykset kurssivaatimuksista tulevat yleensä kurssin vastuuopettajalta tai opetussuunnitelmatyöryhmistä. Itse johtokunnan käsittelyssä niihin tehdään enää harvoin muutoksia. Kurssien vastuuopettajia on pyydetty kurssivaatimuksia päätettäessä ottamaan huomioon oppimismateriaalien saatavuus.


    Mikä neuvoksi?

    Tenttikirjojen puutteellisuuden kanssa tuskailevalle opiskelijalle ovat lähes kaikki keinot tuttuja ja opiskelijan kannalta vaikea tilanne lisää tunnetusti luovien ratkaisujen määrää. Kurssikirjoja voi esimerkiksi kierrättää kaverilta toiselle tai niitä voi skannata omalle koneelleen. Kirjoja kannattaa myös metsästää netin huutokaupoista tai antikvariaateista, joista ne voi saada suhteellisen edulliseen hintaan. Opiskelijan on hyvä myös kartuttaa omaa kirjastoaan hankkimalla joitain tieteenalansa kivijalkateoksia omaan hyllyynsä.

    Mikäli haluttua teosta ei tahdo löytyä omasta kirjastosta, kannattaa myös selvittää muut kunnalliset, järjestöjen ja muiden yliopistojen kirjastot. Jos taas opiskelijalla on tuttuja toisella paikkakunnalla, myös häntä voi pyytää lainaamaan halutun teoksen paikallisesta kirjastosta.

    Opintopäälliköt neuvovat kysymään neuvoa vanhemmilta opiskelijoilta ja antamaan palautetta kurssikirjojen saatavuudesta sekä tutkinto-ohjelmien ohjausvastaaville sekä suoraan opintojakson vastuuopettajille.

    Teksti Silja Eisto ja Mikko Aaltonen

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *