Saisitko yhteyden Putiniin?

    Markku Lonkila

    Markku Lonkila antaa tehtävän: ”Jos sinun pitäisi välittää tärkeä viesti Vladimir Vladimirovitš Putinille, keneen ottaisit yhteyttä ja miten? Montako linkkiä on sinun ja Putinin välissä?”

    Kurkista kurssille
    Sarjassa kysytään eri alojen opiskelijoilta ja opettajilta, mitä juuri nyt käynnissä olevalla kurssilla tehdään ja opitaan.

    Sorina ja miettiminen täyttävät luokkahuoneen. Yhtään kättä ei nouse kun Lonkila kysyy suoraa yhteyttä. ”Entä yhden ihmisen kautta?” Yksi käsi nousee: ”Minulla on hyvä suhde pääministeri Kataiseen.” Viesti varmaankin menisi perille sitä kautta. Lonkila itse tuntee jonkun, joka tuntee perheen, joka osti ensimmäisen autonsa Putinilta tämän työskennellessä KGB:ssä.

    Harjoitus kuvastaa sosiaalisten verkostojen muodostumista, mutta myös sitä kuinka Neuvostoliitossa joutui miettimään ketä tuntee ja miten heidän kauttaan voisi päästä käsiksi uuteen asuntoon, kenkiin, lääkärin palveluksiin tai saada vapautuksen armeijasta. Suhteiden verkostoa kutsuttiin blatiksi, eikä se suinkaan lakannut olemasta Neuvostoliiton romahduksen myötä. Vaikka nykyään melkein kaikkea voi Venäjälläkin ostaa kaupasta, tarvitaan suhteita edelleen. Osittain blat katosi, osittain se muuttui selkeäksi korruptioksi.

    ”Älkää vain unohtako ystävien, sukulaisten tai työkaverien syntymäpäiviä!” Juhlakalun pöydälle kuuluu työpaikalla ilmestyä konjakkipulloja ja suklaata. Näin juhlistetaan rituaalisesti sosiaalisia verkostoja. Venäjällä on aivan tavallista pyytää apua tuttavilta, kun taas suomalainen miettii pitkään kehtaako pyytää ja tuntee tuskallisesti jäävänsä velkaan jos saa apua.

    Russian studies – monitieteistä kuvaa Venäjästä

    Russian studies -kursseilla voi opiskella Venäjän historiaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria eri näkökulmista. Tänä syksynä järjestettiin Welfare and wellbeing in Russia -kurssi, jolla hyvinvointia käsiteltiin niin kansalaisten arkikokemuksen kuin institutionaalisella tasolla – sukupuolen ja luokan huomioon ottaen.

    Torstaina 22.11. oli vuorossa Markku Lonkilan luento sosiaalisten verkostojen merkityksestä Venäjällä sekä Anna-Maria Isolan luento Venäjän väestöpolitiikasta. Molemmat käsittelivät myös Neuvostoliiton aikaa, sillä nyky-Venäjästä ei voi juuri puhua ottamatta huomioon suuren ja mahtavan vaikutusta.

    Marja RytkönenVenäjän kielen ja kulttuurin professorin viransijainen ja kurssin koordinaattori Marja Rytkönen toteaa, että monet ongelmat syvenivät Neuvostoliiton romahtaessa. Köyhyys ja sosiaaliset erot kasvoivat kun kaikilla ei enää ollutkaan työpaikkaa ja sen kautta saatuja etuja. Neuvostoliittolaisessa elämänmenossa oli tiettyä vakautta ja turvallisuutta.

    ”Työpaikan kautta sai lomamatkat, vapaa-ajan aktiviteetit ja koulutusta. Kun tämä loppui ja kaikesta olisi pitänyt maksaa itse, oli ero ennen ja jälkeen niin suuri, että se aiheuttaa monilla nostalgisia tunteita Neuvostoliittoa kohtaan.”

    Peräti puolet venäläisistä nuorista haluaisi muuttaa ulkomaille, mutta miten Venäjän käy jos edes puolet aivovuodosta toteutuu?

    ”Se jää tietysti nähtäväksi moniko muuttaa pois, mutta näyttää kyllä aika synkältä. Tavallaan monet asiat ovat Venäjällä menneet eteenpäin. On avoimuutta, kansainvälisyyttä ja yhteyksiä, mutta ehkä se lisää tuskaa siellä, koska omat edellytykset toteuttaa itseään ja edetä uralla näyttäytyy negatiivisina. Venäläiset nuoret ovat hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia eli heille on kysyntääkin lännessä ja se varmasti houkuttelee.”

    Esimerkiksi eestiläiset nuoret eivät haaveile muuttamisesta, vaan yrityksen perustamisesta. Rytkösen mukaan Eesti onkin aika erilainen yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kuin Venäjä. Venäjällä on isoja ongelmia myös bisnespuolella, korruptiota ja jopa väkivaltaa. Siellä ympäristö on paljon epävakaampi kuin Eestissä, jossa uudelleen itsenäistyminen ja kuuluminen selkeästi Eurooppaan tuovat toivoa.

    ”Ja varsinkin jos vertaa Venäjää Suomeen, niin onhan täällä todella turvallista. Venäläiset matkailijat jaksaa aina ihmetellä kuinka siistiä, kaunista ja puhdasta täällä on verrattuna omaan arkitodellisuuteen.”

    Koska on helpompaa pelotella maastamuutosta haaveilevia ihmisiä kuin rakentaa vakaata yhteiskuntaa, Putin tekee sisäpolitiikka huostaanottokohulla. Marja Rytkösen mielestä kohussa on mukana propagandaa.

    ”Mutta kyse on myös kahden kulttuurin välisestä kommunikaatio-ongelmasta. Pitäisi lisätä arjen toimijoiden välistä ymmärrystä siitä, miten asiat toimii Suomessa ja miten sitä sitten tulkitaan Venäjällä tai mitä Venäjällä odotetaan. Kaikki tällainen voi luoda väärinymmärryksiä.”

    Rytkönen suosittelee Russian studies -kursseja kaikille Venäjästä ja Venäjän tutkimuksesta kiinnostuneille. Osallistuminen ei vaadi venäjän kielen taitoa tai edes etukäteistietoja Venäjästä. Luennoijat ovat pitkään tutkineet Venäjää ja ovat hyvin ansioituneita omalla alallaan.

    Kursseilla on ollut myös venäläisiä luennoitsijoita aina tilaisuuden tullen. Joulukuussa Tampereen yliopistoon on tulossa luennoimaan valko-venäläinen Almira Ousmanova European Humanities Universitysta.

    Monitieteiset Russian studies -kurssit ja niiden luennoijat vaihtuvat joka vuosi. Joulukuussa alkaa kurssi The Unspeakable’ on the Screen: Audio-vision and representations of love and intimacy in Soviet cinema ja keväällä on tulossa kolme kurssia sosiaalisesta mediasta, energiapolitiikasta ja kulutuskulttuurista.

    Tiffany Smith, Oregon:

    ”I ended up here because I took a class about Russian society back in my home university. I hadn’t learned anything about Russia until that class and it opened up an interest for me. I wanted to see how Finnish professors taught about Russian society in comparison to my proferrors. But it’s hard to find differences because topics have been so different – the class in the States focused more on linquistics and this is on the welfare.

    I don’t know if it will be helpful but it’s very interesting. There’s things I never knew about Russia – like the average age of death is much lower.

    I was wondering when taking this class if not knowing any Russian would be a hinderance but it hasn’t been.”

    Teksti Emma Karimaa
    Kuvat Hanna Laukkanen

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *