Viestinnän asiantuntijalla on monenlaista osaamista

    Saila Sorsa, Outi Puhakka, Turo Leppänen, Anna Kankainen ja Essi Vatilo ovat ponnistaneet työelämään kieli- ja käännöstieteiteistä.

    Kielten opiskelija voi sijoittua työelämässä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Sivuaineet ohjaavat pitkälti humanistin uravalintaa, mutta yhtä lailla yllättävästä sivuaineesta voi olla työssä hyötyä. Ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämässä Kielten opiskelijat asiantuntijatehtävissä -tapahtumassa omasta työnkuvastaan kertoi viisi entistä kielten opiskelijaa, jotka ovat sijoittuneet viestintä-, markkinointi-, koulutus- ja koordinointitehtäviin.

    Kieltenopiskelijoiden on tärkeää tunnistaa oma osaamisensa viestinnän asiantuntijana, sillä vastaanotto työhaastattelussa ei ole aina positiivinen. Outi Puhakka kertoo, että kuultuaan hakijan opiskelevan venäjän kieltä haastattelija oli naurahtanut ja sanonut: ”Jahas, milloinkas ajattelit vaihtaa pääainetta?”

    Hallinnon vaietut mahdollisuudet

    Kielten opiskelijoita löytyy yllättävistä paikoista. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön opintoasiain päällikkö Kati Toikkanen on valmistunut pohjoismaisista kielistä ja sivuaineina hän luki englantilaista filologiaa sekä hallintotiedettä. Hallintotiede osoittautuikin ratkaisevaksi valinnaksi, sillä työharjoittelusta laitoksella alkoi kiinnostus yliopistohallintoa kohtaan. Sijaisuuden kautta Toikkanen pääsi kiinni nykyiseen työpaikkaansa.

    – Vieläkään missään ei mainita kielen opiskelijan yhtenä uramahdollisuutena yliopiston hallintoa, Toikkanen toteaa.

    Asiantuntija ei ole koskaan valmis

    Outi Puhakka koordinoi työssään Venäjän asiantuntijana Pirkanmaan alueen matkailuhankkeita, joissa selvitetään markkinointikanavia ja edistetään suhteita Pirkanmaan ja Pietarin välillä. Työ sisältää tiedonhakua ja paljon viestintää sekä suomeksi että venäjäksi.

    – Minulla ei ollut mitään tietoista urasuunnitelmaa, vaan olen hakeutunut aina sinne, mikä kiinnostaa, Puhakka kertoo.

    Puhakka kuuli tuttavan kautta, että Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosilla oli haussa venäjäntaitoinen haastattelija ja sai pestin. Harjoittelupaikan myötä hän pääsi jatkamaan haastattelujen koordinointia ja datan analysointia, ja sitä kautta aukesi vakituinen työpaikka. Työssä on ollut hyötyä pääaineen tuomasta kielen ja kulttuurin tuntemuksesta, kun eteen tulee tilanteita, joissa pitää pystyä väittelemään tai olemaan hauska vieraalla kielellä.

    Matkailun parissa vieraat kielet ovat tarpeen

    Turo Leppänen on matkailutiedottaja Tampereen seudun matkailuyhtiöllä Tredealla. Hän hoitaa matkailuportaalin ylläpitoa sekä viestintää sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeen välityksellä. Pääainettaan saksan kieltä hän pääsee käyttämään asiakaspalvelussa matkailutoimistossa ja saksankielisen materiaalin luomisessa. Leppänen korostaa sivuaineiden merkitystä ja toteaa, että on itse hyötynyt paljon tiedotusopin ja markkinoinnin opinnoista.

    Opettaa voi muuallakin kuin koulussa

    Aikuiskouluttajan työn etuja ovat Anna Kankaisen ja Essi Vatilon mielestä pienet ryhmäkoot, joustavuus ja vaihteleva sisältö, joskaan palkat eivät pärjää koulupalkoille. He ovat edenneet kielipalveluyritys AAC Globalissa kouluttajan tehtävistä monipuolisempaan työnkuvaan. Kankainen koordinoi nykyään yrityksen kurssimyyntiä ja Vatilo tekee oppimateriaalia kouluttajantyönsä ohella.

    Kankainen on valmistunut ruotsin kielen ja kansainvälisen yritysviestinnän ohjelmasta Oulusta ja nyt kymmenen vuoden työuran jälkeen vihdoin käyttää kaikkia oppimiaan taitoja. Vatilo on lukenut englantilaista filologiaa ja monia sivuaineita, mutta ei kuitenkaan pedagogisia opintoja. Ne eivät aikuiskoulutuksessa ole pakolliset.

    Humanisti markkinoinnin maailmassa

    Ranskan kielestä valmistunut Saila Sorsa on työskennellyt IT-alalla markkinointitehtävissä. Hänet palkattiin nimenomaan viestintäosaamisen takia, joskin apuna olivat myös markkinoinnista suoritetut perusopinnot. Työn ohessa Sorsa on sitten opetellut mm. koodaamaan.

    Sisällöntuotanto on nykyään iso trendi, ja siinä kieltenopiskelija on vahvoilla. Vaikka web-projektit ovat yritysmaailmassa nykyään tärkeitä, ne eivät voi olla pelkkiä IT-hankkeita. Asiakkaalle pitää viestiä helppolukuisesti, ja siinä koodari tai kauppatieteilijä on mukavuusalueensa ulkopuolella.

    – Kielen opiskeluun kuuluu sisäänrakennettuna sosiaalisuus ja uteliaisuus päästä rajojen yli ja oppia uusista kulttuureista.

    Humanistin on oltava valmis opettelemaan uutta. Kun luovat toimistot ovat nykyään ylihinnoiteltuja ja firmoilla on laman myötä yhä vähemmän rahaa, työntekijä on sitä arvokkaampi mitä enemmän hän osaa tehdä.

    – Opettele työkalut, esimerkiksi PHP-koodaus ja Adoben ohjelmistot, niin ymmärrät, mikä on mahdollista ja kuinka iso työ on.

    Kauppatieteilijään verrattuna kielitieteilijä osaa katsoa viestintää analyyttisesti.

    – PHP tai HTML, syntaksia sielläkin on.

    Linkkejä:
    – Ura- ja rekrytointipalveluiden tapahtumia

    – Tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet löytyvät opetussuunnitelmasta tutkinto-ohjelmien ja opintokokonaisuuksien yleiskuvauksesta.

     

    GALLUP

    1. Mitä odotit tilaisuudelta?
    2. Mitä jäi käteen?
    3. Mitä neuvoja antaisit ensimmäisen vuoden opiskelijalle?

    Tanja Wingerter (käännöstiede, saksa, 3. vuosi),
    Max Lange (käännöstiede, saksa, 4.vuosi)

    1. Odotimme, että joku puhujista olisi valmistunut käännöstieteistä.
    2. Oli hyvä kuulla, mitä kaikkea voi tehdä, jos on kielitaitoa. Tilaisuus kasvatti myös luottamusta siihen, että itse osaa jotakin. Markkinointiosasta jäi kuitenkin vähän huono fiilis, koska puhuja moitti kääntäjiä eikä ottanut huomioon, että suurin osa kuulijoista ei ollut opiskellut markkinointia.
    3. Anna mennä sen mukaan, mikä tuntuu kiinnostavalta ja yritä pärjätä. Samaa sanoivat puhujatkin täällä.

    Maija Koljonen (venäjän kieli, 6. vuosi)

    1. Odotin ideoita, joita voisin hyödyntää työnhaussa.
    2. Sain kontakteja ja hyödyllisiä nimiä, joihin aion ottaa yhteyttä tämän jälkeen.
    3. Kannattaa tehdä järkeviä kokonaisuuksia, mutta ei stressata liikaa.

    Elisa Kärkkäinen (englantilainen filologia, 7. vuosi)

    1. Valmistun pian ja minulla on kova tuska töidensaannista, koska en halua opettajaksi. Ajattelin, että täältä voisi saada apua.
    2. Aion ainakin googlata AAC Globalin ja ehkä olla yhteydessä sinne. Oli lohduttavaa huomata, että ei muillakaan ole ollut suurta suunnitelmaa sivuaineiden valinnassa, mutta he ovat silti saaneet töitä.
    3. Tee myös muita kuin omia juttuja ja yritä löytää kiinnostuksen kohteesi. Tee sivuainekokonaisuuksia. Itse keskityin kaksi ensimmäistä vuotta vain pääaineeseen, ja sitten tuli kiire löytää sivuaineet, jotta saisi kandin valmiiksi. Nykyään päätöksiä pitää sitä paitsi tutkintouudistuksen vuoksi tehdä vielä aiemmin.

    Sinikka Puumalainen (käännöstiede, englanti, 6. vuosi)

    1. Toivoin kuulevani erilaisia uratarinoita.
    2. Huomasin, että kannattaa katsoa muitakin kuin käännösjuttuja työtä hakiessa. Mieleen jäi myös, miten moni oli työllistynyt työharjoittelun kautta.
    3. Kokeile erilaisia sivuaineita, käy vaikka katsomassa yhdellä kurssilla. Uskalla kulkea omia polkuja.

    Maiju Raami (käännöstiede, saksa, 6. vuosi)

    1. Toivoin saavani vinkkejä työnhakuun.
    2. Sain laajemman näkökulman siihen, mitä on tarjolla.
    3. Kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa, ja mahdollisimman laajasti. Opintojen alkuvaiheessa ei puhuttu ollenkaan tarpeeksi sivuaineiden merkityksestä. On tärkeää opiskella muutakin kuin kieliä.

    Teksti ja kuvat: Meri Lehtimäki

     

    Meri Lehtimäki

    Näkymättömiä työpaikkoja etsimässä

    Suurin osa yliopistosta valmistuvista päätyy työelämässä suunnittelu-, asiantuntija- ja koordinointitehtäviin – niihin, jotka puuttuvat uravalintatesteistä ja joita ei koskaan käsitellä opon tunnilla. Ihmekös, jos vielä loppuvaiheenkin opiskelija on melko kujalla siitä, mitä omalla tutkinnolla oikein voi tehdä. Lukiosta saaduilla eväillä ei opintojen suunnittelussa kovin pitkälle pötki, kun uravalintatesti ehdottaa soveltuvana ammattina kirjailijaa ja savenvalajaa.

    Toivon, että joku olisi opastanut minua hankkimaan tietoa työelämästä jo opintojen alkuvaiheessa. Nyt kun tutkinto on melkein valmis, on karua huomata että olisi ehkä ollut viisaampaa ottaa jokin muu sivuaine tai jopa pääaine. Tai ainakin, että tutkintoni sopiminen työelämän tarpeisiin on pitkälti sattuman eikä tietoisen suunnittelun tulos.

    Netissä on kuitenkin loistavia työkaluja, joiden avulla löytää ne kätketyt työpaikat, joita opo ei koskaan maininnut. Mol.fi-sivujen paikkavahdin ansiosta voi seurata oman alan työpaikkailmoituksia, vaikkei vielä tosissaan hakisikaan töitä. Sitä kautta olen havainnut, kuinka monenlaisten asioiden parissa vaikkapa tiedottaja voi tehdä työtä, millaisia paikkoja missäkin kaupungissa on tarjolla, mitä työntekijältä vaaditaan, ja mitä kaikkea filosofian maisteri oikeastaan voi tehdä.

    Toinen avartava löytö on LinkedIn. Sivustoa mainostetaan työhakukanavana, ja saattaa ollakin, että jonakin päivää saan huolellisesti laaditun CV:n ansiosta jopa työtarjouksen sitä kautta. Ensisijaisesti LinkedIn on kuitenkin mahdollisuus selailla toisten työuria ja verkostoitua. Tutkimalla oman alan ihmisten työhistoriaa, saattaa löytää firmoja, joihin itsekin voisi lähettää työhakemuksen – samalla voi ihmetellä, miten tuokin on päässyt tuollaiseen työpaikkaan, kyllähän minäkin sitten pääsen.

    Epävarman humanistin tunnistaa kuulemma siitä, että tutkinnossa on viisisataa opintopistettä eikä vieläkään uskalla valmistua. Todellisuudessa oppiminen vasta alkaa työelämässä, jossa muutos on nykyään niin nopeaa, että huolellisesti suunnitellutkaan opinnot eivät takaa pätevyyttä koko työuran ajaksi. Täytyy siis vain kerätä rohkeutta ja hypätä työelämään. Ehkä palaan joskus kertomaan, miten kävi.

    Meri Lehtimäki

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *