Tutorin kanssa kannattaa pohtia myös opintoja

    Opiskelu ja yhteisöllisyys

    Alkusyksy ja lukuvuoden aloitus alkaa hiljalleen olla ohi. Työt ja koulu tuntuvat jo työllistävän kohtuullisen paljon ja tähän summaan voidaan lisätä vielä uudet opiskelijat, joita useat vanhemmat opiskelijat ovat tunnollisesti tutoroineet. Eri ainejärjestöillä on eri perinteet, mutta ovathan kurssit ja opiskelijatkin erilaisia.

    Tärkeimpiä asioita, joita itse olen huomannut, on rikkoa jää jotenkin. Itse en ehkä tehnyt sitä parhaimmalla mahdollisella tavalla (lasien hajottaminen baarissa on siis kieltolistalla…), mutta on hyvä saada fuksit rentoutumaan heti uudessa opiskeluympäristössä. Suosittelen myös lämpimästi kaikille kampuskierrosta, jossa käytte oleelliset asiat läpi, niin että fuksi löytää tiensä paikasta toiseen ja tietää paikat, joissa heillä todennäköisimmin on luentoja. Nämä asiat helpottavat heidän, ja ehkä vähän tutorinkin, elämää.

    Muita asioita, joita uuden opiskelijan tukena on tullut tehtyä, on lukujärjestysten suunnitteleminen ja omien opintojen pohtiminen: mikä kurssi on hyvä juuri minulle ja mille kursseille minun kannattaa mennä, jotta opintoni pääsisivät alkuun hyvin? Tänä vuonna nämä kysymykset ovat vanhoillekin opiskelijoille jokseenkin vaikeita, mutta myös ajankohtaisia. Samalla voi olla hyvä pohtia omaa opiskeluaan. Joskus fukseilla on myös kysymyksiä, joihin ei osaa vastata, mutta ainahan asioista saa selvää ottamalla.

    Tutorointiin kuuluu myös muunlainen esimerkin näyttäminen. Tietysti opintosuoritukset ovat jokaisen henkilökohtainen asia, mutta esimerkiksi alkuun uusia opiskelijoita voi auttaa vaikka järjestämällä opintopiirejä tai iltoja, jolloin tehdään harjoituksia yhdessä. Kaikki kurssit eivät kuitenkaan ole muuttuneet, ja jokaiselle varmasti tulee mieleen yksi jos toinenkin työläs asia useimmista kursseista: nämä ovat juuri niitä asioita, joissa tutorista on iloa. Voi kertoa omia ”selvitymistarinoitaan” ja vertailla kurssin hirvittävyyttä (tai mukavuutta) edellisiin vuosiin.

    Kaikilla opiskelijoilla ei ole vielä ollut opettajatutorointia. Miksi? Eikö opetutorien pitäisi olla juuri se yhdyslinkki yliopiston henkilökuntaan? Ja omien opintojen suunnitteluun ja edistymisen tarkkailuun. Tällöin voisi kuvitella, että ensimmäiset viikot, kun kurssit lähtevät käyntiin, ovat fataaleja. Kaikki fuksit eivät kuitenkaan osallistu opiskelijatutorointiin, ja kaikkea myöskään opiskelijatutorit eivät osaa fukseilleen kertoa. Olisikin hyvä, että yliopisto nappaisi loput haaviinsa, jotka opiskelijatutorintiverkostosta ovat läpi päässeet valahtamaan.

    Mikko Paukkonen, uusi tietojenkäsittelyn opiskelija,  kuvaa opiskelijatutorointia tapahtumarikkaaksi. Hyvää on ollut myös se, että uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut helppoa, ja tylsää ei ole ollut. Opintojen kanssa opastamista olisi voinut olla enemmän, toisaalta kumpikaan Paukkosen tutoreista ei opiskele tietojenkäsittelyä. Jaettuja materiaaleja ja opinto-opasta hyödyntäen opinnot ovat kuitenkin lähteneet sujumaan hyvin.

    Yliopistolla Paukkonen on viihtynyt hyvin. Uuvuttavaa on ollut uuden opiskelijakulttuurin oppiminen ja se, että ajankäytön suunnittelu saattaa olla vielä hieman hukassa. Mukavaa on ollut myös se, että ihmiset tuntuvat ovat kiinnostuneempia omista aloistaan kuin alemmilla koulutusasteilla yleensä.

    Opiskelijatutorit ovat fuksien henkinen tuki usein opintojen alussa ja pian myös oman ryhmän muut opiskelijat tulevat tutuksi ja uudet ystävyyssuhteet pääsevät kehittymään. Joskus tutorointi voi johtaa alaansa miettivän fuksin sanomaan: ”Mä taidan jäädä tänne, täällä tuntuu niin kotoisalta.” Näin muuten kävi allekirjoittaneelle, ja se tuntui loistavalta.  Ainakin jokin meni siis nappiin!

    Teksti Hanna-Maija Kärkelä
    Kuva Arttu Ojanperä

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *