Opiskelijoiden informaatiokäytännöissä korostuu laaja-alaisuus, prosessinomaisuus ja kriittisyys

    Kari Pylväs
    Kari Pylväs tutki gradussaan, mistä opiskelijat etsivät tietoa ja miten he sitä arvioivat.

    Internet ja tietotekniikka ovat muuttaneet opiskelijoiden oppimis- ja informaationhakukäytäntöjä ratkaisevalla tavalla viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Opiskelijoiden taitoja informaation tulvassa ja tiedonhaun keskellä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Kari Pylväs on tehnyt Tampereen yliopistossa kasvatustieteellisen pro gradu -tutkimuksen, jossa hän tutkii sitä, millaisia vaikutuksia yliopiston akateemisella ympäristöllä, opiskelijan omakohtaisilla kokemuksilla,  opiskelijan toimintaympäristöllä sekä informaatioympäristöllä on opiskelijan tiedonhankinnalliseen ja opinnolliseen sielunmaisemaan.

    Pylväs on valmistunut Kasvatustieteiden yksiköstä elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisteriohjelmasta ja hän on lukenut sivuaineinaan muun muassa informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa sekä mediakasvatusta. Tällä hetkellä Pylväs kertoo tekevänsä freelance-koulutuksia muun muassa verkkopedagogiikkaan sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyen.

    Motivaatio tutkimuksen tekemiselle nousi kahdesta huomiosta: informaatiokäytäntöjen ja niihin liittyvän osaamistasojen vaihtelevuudesta opiskelijoiden keskuudessa sekä siitä, että sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö vaikuttavat opiskelijoiden informaatiokäytäntöihin sekä niihin kohdistuviin asenteisiin.

    Pylväksen tutkimuksen mukaan opiskelijat tasapainoilevat informaatiokäytännöissään ja tiedonhaussaan hyväksyttyjen menetelmien ja itse käytännössä hankittujen taitojen kesken. Sosiaalisesti ja akateemisesti hyväksyttyjä tiedonhakukäytäntöjä kyllä arvostetaan, mutta toimintaa voidaan rakentaa tarvittaessa myös käytännöllisempien, olosuhteisiin sopivien keinojen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Tampereen yliopiston opiskelijaa, jotka valikoitiin edustamaan eri tieteenaloja sekä opintojen eri vaiheita.

    Yliopisto ja opettajat antavat omia ohjeitaan informaatiokäytäntöihin auktoriteettina ja toisaalla ovat opiskelijoiden itse verkosta saadut taidot eli siis jonkinlainen ”viidakon laki”. Tämä viidakon lakikin voi tuottaa omia tiedonlähteitään, joita ei ole auktorisoitu tohtoritasolla. Yliopistoympäristön ulkopuolisiksi ja epävirallisiksi nähtyjen tietolähteiden ja välineiden käyttäminen perustui tutkimuksen mukaan oman tietopohjan rakentamiseen, laajentamiseen sekä ymmärryksen muodostamiseen. Tiedonhakijana opiskelija tuntuisi siis luottavan myös omaan kritiikkiinsä tiedonlähteiden oikeellisuudesta, vaikka ”virallinen” näkemys käyttökelpoisesta tiedosta tulisikin akateemisesta ympäristöstä. Esimerkiksi tiedon luotettavuuden ja suosittujen tiedonlähteiden käytön perusteluissa tuli esiin opettajien, kirjojen ja muiden virallisten tiedonlähteiden tiedollinen auktoriteetti tai vaihtoehtoisesti luottamus omiin kriittisen ajattelun taitoihin.

    Yllättävää kyllä, fyysiset kirjat ja tulostetut materiaalit olivat haastateltujen mielestä ylivoimaisia digitaalisiin ruudulta luettaviin verrattuna. Perinteisen painetun materiaalin käyttäminen nähtiin edelleen miellyttävämpänä kuin digitaalisen materiaalin.  Tieto ja viestintäteknologia (TVT)  on kuitenkin kaikkien mielestä tuonut paljon etuja opiskeluun: tiedonhaun ja -saannin helpottuminen, yhteistyön tekemisen helpottuminen, tiedottaminen ja muu tiedon jakaminen. TVT:n avulla pääsee aina merkittäville ja päivitetyille tiedonlähteille.

    Opiskelijat käyttävät paljon tiedonhakuun Wikipediaa ja Googlea, mutta niiden oikeellisuuteen tiedonlähteinä ei kuitenkaan täysin uskota ja asenne on kriittinen niiden luotettavuuteen.  Ne nähtiin kuitenkin käytännöllisempinä tiedonlähteinä kuin esim. yliopistokirjaston Nelli-tietokanta, jota pidettiin vaikeana hallita hyvin. Wikipediaa käytetään tiedon esihakuun ja nämä tiedot pyritään sitten tarkistamaan virallisemmista lähteistä. Keskustelupalstat nähtiin myös epävirallisina tiedonlähteinä, jotka valottavat oman tieteenalan arkea.  Professoreilta saadut vinkit hyvistä lähdeartikkelista ja verkon linkkilistoista tulivat esiin kätevinä ja arvokkaina keinoina vaikka lopputyön ja esseiden kirjoittamisessa. Haastatelluilla oli hyvin erilaisia tiedonhakuongelmia riippuen opiskelun vaiheesta ja tieteenalasta. Esimerkiksi opiskelun alkuvaiheissa tiedonhakua ei tarvita niin paljon kuin loppuvaiheiden kursseissa, joissa voi olla enemmän kirjallisia esseitä.

    Teksti ja kuva Jorma Riihikoski

     

    Jorma RiihikoskiJorma Riihikoski: ”Oma aiempi opiskeluhistoriani tuo esille joitain yhteneväisyyksiä nykyisiin käytäntöihin.  Kun opiskelin 1980-luvun puolessa välissä, tiedonhaku oli staattista, ummehtuneen paperin hajuista ja melko vaivalloista. Omaan opinnäytetyöhöni selasin metrikaupalla viiteluettelokirjoja, joista saatiin esille vain viitteet seuraaviin tieteellisiin lehtiartikkeleihin ja kirjoihin. Ne taas oli kaivettava jollain konstilla esiin kirjastojen uumenista. Lähteiden luotettavuus oli näin taattu, koska kyseessä olivat käsin kosketeltavat tieteelliset julkaisut.  Työn ohjaajilta sai silloinkin hyviä vinkkejä ja kopioita sopivista lähteistä ja näin säästyi painomusteen tahrimilta käsiltä. Elektronisia aineistoja ei ollut vielä olemassa. Taisin sentään kuulua ensimmäiseen sukupolveen, joka kirjoitti ja muokkasi lopputyönsä yliopiston tiloissa tekstinkäsittelyohjelmalla ja tulosti lopputuloksen rivikirjoittimella. Käyttöjärjestelmänä oli DOS ja tekstinkäsittelyohjelmana Wordstar,  ja kaikki toimi ns. lerpuilla pilvipalveluiden, kovalevyjen ja muistitikkujen sijasta. Jos työssä tarvittiin tilastotiedelaskentaa, niin se tehtiin ottamalla yhteys yliopiston päätietokoneen resursseihin.  1990-luvun alussa oli jo löydettävissä tietokantoja ja tietosanakirjoja CD-ROM -formaatissa. Yliopistojen verkoissa oli tuolloin käytettävissä hyvin hitaita tietoliikenneyhteyksiä tieteellisiin kirjastoihin.”

     

     

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *