Graduntekijän työkalut, osa 2

    Edellisessä blogikirjoituksessa ylistin Google Driven monia etuja perinteisiin tekstinkäsittelyohjelmiin verrattuna. Google Drive kulkee aina mukana puhelimessa, hoitaa varmuuskopioinnin automaattisesti ja huomaamatta taustalla sekä tarjoaa helpon jakamismahdollisuuden. Parasta kaikista on ehkä kuitenkin kommentointimahdollisuus, jolla voi pyytää ihmisiä antamaan palautetta suoraan tekstin eri kohdista.

    Graduntekijän työkalujen kakkososassa tutustutaan useampiin pieniin ja käteviin työkaluihin helpottamaan graduprosessin eri vaiheita. Kuva: idownloadblog.com ja Cody Lee

    Graduntekijän työkalujen kakkososassa tutustutaan useampiin pieniin ja käteviin työkaluihin helpottamaan graduprosessin eri vaiheita.

    Driven lisäksi olen käyttänyt itselleni muutamaa entuudestaan tuttua välinettä prosessin eri vaiheissa eri tarkoituksiin. Seuraavaksi tutustutaan niihin yksi kerrallaan. Aloitetaan työn suunnittelusta, johon soveltuu kaksikin välinettä.

    MindMeister

    on verkkopalvelu käsitekarttojen, mind mapien, tekemiseksi. Laajempaa tutkimusta ja muuta yhteistyötä voi auttaa se, että käsitekarttoja voi tehdä verkon yli porukalla. Ainakin, jos on valmis maksamaan jonkun kympin. Yksinäistä graduntekijää se ei toki juuri kosketa, mutta ilmaisella perusversiollakin saa piirreltyä ja jäsenneltyä sen, mistä omassa gradussa on kyse.

    Mukavaa, kun pään sisällä hajanaiset ja sekalaiset ajatukset gradusta löytävät kauniisti paikkansa ruudulla.

    Mukavaa, kun pään sisällä hajanaiset ja sekalaiset ajatukset gradusta löytävät kauniisti paikkansa ruudulla.

    Välttämättä sähköisyys ei tuo sinällään hirveästi lisäarvoa paperille piirrettyyn käsitekarttaan, mitä nyt siistimpi se on. Tärkein syy sähköisen palvelun käyttämiseen on käänteinen -eli se, etten pidä mitään tietoa enkä asioita paperilla. Paperi kun on vain yhdessä paikassa kerrallaan, ja jos se jonnekin unohtuu, niin sitä ei verkon ylitse saa haettua. Lisäksi paperit päätyvät sekamelskaan tai paremminkin -sotkuun nopeasti ja varmasti.

    MindMeisterin oppimiskäyrä ei ole aivan olematon, vaan se vaatii pikkaisen harjoitusta, ennen kuin alkaa selvitä, mitä mistäkin painikkeesta tapahtuu. Mutta sen jälkeen, hieman eri värejä ja graafisia elementtejä käyttäen sain jäsenneltyä alustavat ajatukseni koko työni osista, keskeisistä käsitteistä ja niihin liittyvistä kirjoittajalähteistä. Jäsentelyn myötä työni alkoi hahmottua ja näyttäytyi ensimmäistä kertaa jonkinlaisena kokonaisuutena, joka voisi joskus graduksi ruumiillistua.

    Trello

    on periaatteessa ja vähimmillään verkkopalvelu joka tarjoaa sähköisen version post-it -lapuista. Mutta se on myös paljon enemmän. Myös Trello on parhaillaan, kun yhtä Trello-taulua käyttää monet, vaikka kymmenet tai vielä useammat ihmiset verkon ylitse hajautetusti, koordinoidusti, samaan aikaan ja eri aikaan. Mutta taaskaan graduprosessissani ei ollut siitä kyse. Trellossa perusyksikkö on perinteisten post it -lappujen sijaan kortti. Kortilla on otsikko, sillä voi olla kuva, sillä on kuvausteksti ja siinä on keskusteluseinä. Lisäksi kortilla on verkko-osoite eli url, joten siihen voi viitata ja sitä voi jakaa. Kätevää, ja hyvin potentiaalista laajan yhteistyön kannalta. Kortit sijoitellaan listoille, jossa kortteja voi olla vaikka kuinka paljon. Listat sijaitsevat taulussa, jossa voi olla useita listoja. Ja siinä Trellon hierarkia onkin.

    Trellon post-it lappujen liima ei petä koskaan. Kauniin taustakuvan vaihtaminen tosin vaatii hieman ekstraa, eikä onnistu ilman maksullista versiota tai ansaittuja bonuksia.

    Trellon post-it lappujen liima ei petä koskaan. Kauniin taustakuvan vaihtaminen tosin vaatii hieman ekstraa, eikä onnistu ilman maksullista versiota tai ansaittuja bonuksia.

    MindMeisterin käytön jälkeen tarvitsin paikkaa, johon kirjoittaa vähän enemmän tekstiä kuin yksittäisiä sanoja, mutta mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutta visuaalisesti, jollakin tavalla, jolla voisin vielä hahmottaa työni rakenteen ja lisäksi kirjoittaa tarkempia ajatuksiani tekstikappaleiden sisällöstä. Tein Trellon listoista työni lukuja ja listojen sisälle yksittäisistä korteista alalukuja, joiden sisälle tekstikuvaukseen ranskalaiset viivat tai pidemmät lauseet kuvasivat kappaleiden sisältöä. Näin sain periaatteessa kaikki työhöni tulevat sisällöt oikeaan järjestykseen yhteen Trelloon. Kun en klikkaa yhtään korttia auki, näen luvut ja alaluvut, eli kokonaisuuden ja sen järjestyksen ja kun alan klikkailla kortteja auki, näen mistä sisällöstä mikäkin tarkemmin koostuu. Suosittelen. Jos jonkun luvun järjestystä haluaa vaihtaa, niin kortteja ja listoja voi liikutella pudota ja raahaa -tapaan.

    Trello on vielä kaiken hyvän lisäksi ilmainen, ja kulkee kätevästi myös mobiilissa mukana omalla appsillaan. Itse asiassa siitä on entuudestaan hyviä kokemuksia mm. Datademosta.

    RefWorks

    kuulostaa nimensä puolelta joltakin työläältä, mutta itse asiassa se voi juuri säästää lukemattoman paljon vaivaa sinulta. Öh, ei vaan tarkoitan, se voi säästää tasan tarkkaan lukemasi määrän verran vaivaa sinulta. RefWorks on viitteidenhallintaohjelma. Avoimen datan kollegani Tarmo Toikkasen sanoin, lähdeluettelot ja viitteet ovat koneluettavaa dataa. Anna siis automaattisen tietojenkäsittelyn hoitaa työ puolestasi.

    RefWorks kannattaa ottaa käyttöön mielellään kun aloittaa tutkimusprojektin ja viimeistään, kun aloittaa varsinaisen kirjoittamisen. Itse onneksi aloitin yliopiston heti valmistuttuani ammattikorkeakoulusta, jossa olin lopputyön muodossa harjoitellut jotakin tutkimuksen tapaista juuri vähän aiemmin, ja tiedostin hyvin vanhan totuuden siitä, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Siksi otin RefWorksin käyttöön heti yliopiston alussa, ja olen tallettanut sinne keskeisiä lähdekirjoja matkan alusta lähtien. Pahin virhe olisi kirjoittaa eri paikkoihin paperilapuille ja vihkon reunoihin sekalaisia muistiinpanoja kaikista niistä mielenkiintoisista kirjallisuuslähteistä, jotka voivat olla relevantteja gradusi kannalta, ja joihin haluat palata myöhemmin, koska et ihan juuri nyt ehdi. Nimittäin sitten kun jossain kohdassa muistat sen jonkun kirjan, josta kuulit kerran joltakin tyypiltä, niin muistat, että kirjoitit sen nimen myös ylös johonkin paperilapulle. Ja aikaa yhden lähteen nimen mieleen palauttamiseksi kestää mahdollisesti iäisyys.

    Yliopisto tarjoaa RefWorksin ilmaiseksi opiskelijoiden käyttöön. Kuten Tamcatissa, viimeistelty ulkoasu ei ole pääasiassa, vaan tiedon bibliografinen jäsentely.

    Yliopisto tarjoaa RefWorksin ilmaiseksi opiskelijoiden käyttöön. Kuten Tamcatissa, viimeistelty ulkoasu ei ole pääasiassa, vaan tiedon bibliografinen jäsentely.

    Itse olen kirjoittanut kaikki lähteet yhteen Google-dokumenttiin vapaamuotoisesti. RefWorksiin verrattuna se on nopeampaa ja lisäksi sinne saa linkkejäkin. Aiemmin, yhdellä kurssilla ja kandissa harjoittelin RefWorksin käyttöä, mutta en edes tullut käyttäneeksi viittaustoimintoa enkä niin muodoin automaattisen sisällysluettelon toimintoa. Nyt gradussa se on tarkoitus. Tallennan RefWorksiin omaan kansioon kaikki ja vain ne lähteet, joihin todella viittaan työssäni. Näin lähdeluettelooni ei tule ylimääräisiä, hajamielisyyden vuoksi päätyviä sinne kuulumattomia lähteitä, eikä sieltä puutukaan mitään, koska silloinhan en niihin voisi viitata. RefWorks-lähteiden tallennus tapahtuu lähdetyypistä aina saman kaavan mukaisesti, joka takaa lähdeluettelon yhtenäisen merkintäasun. Samoin viittauksista tulevat pakostikin yhtenäisiä. Voi olla, että yksittäisessä pienessä työssä käsin kirjoitettu lähdeluettelo tuottaa vähemmän vaivaa, RefWorksin oppimiskynnys huomioiden, mutta laajempien kokonaisuuksien osalta tällainen systematiikka puolustaa paikkaansa. Jos sattuu tekemään samalta alalta useampia tutkimuksia, niin silloin ainakin RefWorks säästää vaivaa selvästi toisesta tutkimuksesta eteenpäin.

    Tämäkin kuva on lainattu internetin public domainiksi tulkitun Googlen kuvahaun löydöksistä: kiitos reasonistproducts.com ja merkitsettömät tekijänoikeustiedot.

    Tämäkin kuva on lainattu internetin public domainiksi tulkitun Googlen kuvahaun löydöksistä: kiitos reasonistproducts.com ja merkitsettömät tekijänoikeustiedot.

    Pahin RefWorksin ongelma on vain, että automatiikka viitteiden tuomiseksi ei ole täydellinen. Vaikkakin se osaa lukea montaa eri viiteformaattia automaattisesti, niin se ei tarjoa appletasoisen helppoa käytettävyyttä tuodun lähdeviitedatan siistimiseksi, vaan päinvastoin. Siksi olenkin päätynyt näpyttelemään melkeinpä suurimman osan lähteistä käsin RefWorksiin. Vain niin saan varmistettua, että lähdeluettelooni tulee juuri oikeat tiedot.

    Bitly

    on urlin eli verkko-osoitteen lyhennin. Tinyurl on samanlainen. Käytin sitä graduni Google Drive -kansion osoitteen lyhentämiseksi. Oikea osoite on https://drive.google.com/open?id=0B8tIbaedLC-WXzZ1eExfYm84V00&authuser=0 lyhytosoite on http://bit.ly/gradu-muurinen . Molemmat vievät samaan paikkaan. Siitä vain vapaasti valitsemaan, kumman kanssa lähdet markkinoimaan omaa työtäsi.

    Yhteenvetona todettakoot, että vaikka ehkä sellaisen kuvan voikin helposti saada, niin näiden kaikkien eri työkalujen käyttäminen tai näistä raportointi eivät ole syy graduni valmistumisen viivästymiseen. Syy on kyllä kaikessa muussa tekemisessä tai tekemättä jättämisessä. Joten, rohkeasti vain kokeilemaan MindMeisteria, Trelloa, RefWorksia ja Bitlyä. Ei se niistä kiinni jää.

    Seuraavien blogipostauksien aiheita en ole lyönyt lukkoon kokonaan. Ainakin gradun markkinointia tulen käsittelemään, mutta sen lisäksi juttusarjaan tulee vielä kaksi muuta postausta, jotka julkaisen kevätkesän aikana.

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *