Työskentelisitkö opintojen ohella, jos se ei olisi toimeentulon kannalta olennaista?

    Tätä kysymystä olen miettinyt usein. Olen työskennellyt opintojeni ohella koko sen ajan, minkä olen opiskellut yliopistossa. Työskentely opintojen ohella ei ole  mitenkään erikoista tai harvinaista, vaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee töitä opintojensa ohessa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2012 58% prosenttia korkeakouluopiskelijoista työskenteli joko osa- tai kokoaikaisesti opintojensa ohella lukukausien aikana. Mikä sitten saa opiskelijat lisäämään työtaakkaansa opintojensa lisäksi tekemällä myös töitä?

    Hyvä työelämä hakusessa

    Syyt opintojenaikaiseen työntekoon

    Varmasti yleisin syy opintojen ohella työskentelyyn on toimeentulo, opintotuki kun harvalla yksinään riittää takaamaan toimeentulon. Kaikki opiskelijat eivät myöskään saa rahoitusta elämiseen opintojen aikana muualta, eivätkä kaikki halua nostaa opintolainaa. Tällöin työskentely opintojen ohessa mahdollistaa toimeentulon opintojen aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2012 tutkimusraportin Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset, jonka pohjana olleen kyselyn tuloksista käy ilmi, että 74%:lle vastaajista työskentely opintojen ohessa oli taloudellisesti välttämätöntä. Opiskelunaikaista työntekoa käsittelevään kyselyyn vastasi  2282 vuonna 2005 Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoista tutkintotodistuksen saanutta henkilöä.

    Itselleni työnteosta saatava taloudellinen hyöty on ollut ja on edelleen hyvin tärkeä syy sille, miksi työskentelen opintojeni ohella. Taloudellinen hyöty ei kuitenkaan ole ainoa syy, vaan pidän tärkeänä myös työkokemusta sekä työelämäkontakteja. Osittain olen myös jo niin tottunut töiden ja opintojen yhdistämiseen, vaikkei se aina niin helppoa olekkaan, etten varmaan edes osaisi keskittyä vain opiskeluun.

    Työkokemusta ja kontakteja työelämään

    Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusraportin pohjalta voi sanoa, että opintojen aikaisen työskentelyn tuomaa työkokemusta ja kontakteja työelämään pidetään myös yleisesti tärkeinä. Kyselyn mukaan  mukaan 64% työssäkäyvistä opiskelijoista olisi saattanut hakeutunut töihin, vaikka se ei olisi ollut taloudellisesti välttämätöntä. Jopa 70% vastaajista oli sitä mieltä, että opintojen aikaisesta työnteosta oli ainakin jonkinlaista hyötyä valmistumisen jälkeisen työuran kannalta.

    Viime aikoina mediassa pyörineet uutiset yt-neuvotteluista, työttömyydestä ja erityisesti lisääntyneestä akateemisestä työttömyydestä, on saanut itseni entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että opintojen aikainen työnteko on tarpeen tai ainakin hyödyksi valmistumisen jälkeistä työuraa ja työllistymistä ajatellessa. Tietenkään opintojen ohessa tehty työ ei takaa sitä, että töitä on tarjolla valmistumisen jälkeen takuuvarmasti, mutta uskon että se ainakin edesauttaa työpaikan saamista.

    Työllistyminen valmistumisen jälkeen

    Opiskeluaikanaan reilusti töitä tehdeiden työllistyminen valmistumisen jälkeen oli myös yleisempää, selviää siitä samaisesta työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusraportista. Henkilöistä, jotka eivät oleet työskennelleet lainkaan lukuvuosien aikana, jopa 40% oli kokenut työttömyyttä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen. Opintojen ohessa runsaasti töitä lukukausien aikana tehneillä vastaava luku oli vain 19%.

    Myös Tampereen yliopiston vuoden 2013 maistereiden sijoittumiseurannassa 28% vastaajista valitsi työskentelyn jatkamisen entisellä työnantajallaan yhdeksi kolmesta vastausvaihtoehdosta, kysyättäessä tärkeimpiä hakukanavia työpaikan saamiseksi. Vaihtoehdoista sai valita maksimissaan kolme eri vaihtoehtoa. Samaisessa kyselyssä 27% valitsi vaihtoehdoista syyksi sen, että oli saanut työpaikan opiskeluiden aikaiselta työnantajalta. Nämä kaksi vaihtoehtoa valittiin kolmanneksi ja neljänneksi useimmiten. Yleisimmät vastaukset tärkeimpien hakukanavien suhteen olivat ilmoitukseen vastaaminen sekä aktiivinen yhtedenpito työnantajiin.

    Opintojen pitkittyminen

    Mediassa on käyty paljon keskustelua myös opintojen pitkittymisestä ja siihen vaikuttavista syistä. Opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeasti tai ainakin aikataulussa ja siirtyä pian työelämään. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusraportin mukaan opiskelijoista, joiden opinnot olivat kestäneet yli seitsemän vuotta, 78% mielestä työssäkäynti vaikutti heidän opintojensa pitkittymiseen.

    Työssäkäynti ei kuitenkaan ole ainoa syy opintojen pitkittymiseen. Seuraavaksi yleisimmiksi syiksi kyselyssä valittiin muun muassa riittämätön opinto-ohjaus, perheenperustaminen ja lasten saaminen sekä toimeentulovaikeudet. Nämä kuitenkin valittiin syiksi huomattavasti harvemmin, kuin työssäkäynti.

    Jos opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeasti päästäkseen nopeammin työelämään niin, kuinka paljon opintojen viivästyminen työnteon johdosta oikeasti haittaa? Opiskelijahan on työelämässä jo opintojensa aikana. Myös, jos opintojen kestosta vähennetään esimerkiksi työntekoon kuluva aika, ei opiskeluaika yleensä ole tavoiteaikaa pidempi. Työ- ja elinkeinoministeriön kyselyssä vastanneita pyydettiin arvioimaan opintojensa kestoa, vähennettynä pitkillä tauoilla, joka olivat aiheutuneen muun muassa työssäkäynnistä, sairaudesta, lomasta tai asepalveluksesta. Opiskelutauot pois luettuna, omien arvioidensa perusteella vastaajista 71% oli käyttänyt opintoihinsa korkeintaan viisi vuotta.

    Nopeasti valmistuminen etuna työelämään siirryttäessä?

    Toki voidaan ajatella, etteivät pitkittyneet opinnot näytä hyvältä työnantajan silmissä haettaessa töitä valmistumisen jälkeen. Itse haluan uskoa, ettei asia ole näin. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusraportti antaa myös viitteitä siitä, ettei opintojen venyminen vaikuttaisi työpaikan saamiseen valmistumisen jälkeen.

    Tutkimusraportin mukaan opintojen kestolla ei juurikaan vaikuta olevan merkitystä myöhemmän työuran kannalta. Suurta eroa sillä, onko valmistunut nopeasti vai onko opinnot kestäneet pidempään, ei juuri ole, joskin ääripäissä opintojen kestossa olleet henkilöt työllistyivät hieman paremmin kuin keskivaiheilla olleet. Ääripäissä olleet henkilöt olivat joko valmistuneet keskimääräistä nopeammin, tai vastaavasti opinnot olivat vieneet keskimääräistä pidemmän ajan.

    Tästä voidaan päätellä, ettei valmistumisajalla ole niinkään merkitystä valmistumisen jälkeisen työuran kannalta, etenkään kun myöskään henkilön valmistumisikä ei olennaisesti vaikuttanut työllistymiseen.

    Miksi en tekisi töitä opintojen ohella?

    Jos opintojenaikaisella työssäkäynnillä voi parantaa mahdollisuuksiaan työllistyä valmistumisen jälkeen, en ainakaan itse koe, että opintojen ohella työskentely olisi huono asia. Vaan päinvastoin, eikö kuitenkin ole parempi, että opiskelija pääsisi sinne työelämään valmistumisensa jälkeen, eikä joutuisi työvoimatoimiston asiakkaaksi työttömyyden takia?

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *