Ammattina kääntäjä, ammattikääntäjä.

    Puhe pulppuaa filosofian maisteri Taija Salon suusta hänen kertoessaan työstään ja muistellessaan opiskeluaikojaan. Puheessa vilahtelevat harjoittelut Murmanskissa ja vaihto-opiskelut Petroskoista Puolaan, Unkariin ja Tšekkeihin. Salo valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 2007 ja vuoden 2008 vuoden lopusta hän siirtyi päätoimiseksi ammattikääntäjäksi. Millaista on työskentely omalla toiminimellä ja mitä opiskelu antoi tai jätti antamatta tulevaisuutta ajatellen?

    Kiinnostusta kieliin, taktikoiden opiskelemaan

    – Kaikki aina kysyvät, onko minulla venäläistä sukutaustaa koska olen lukenut venäjän kieltä. Monilla venäjää opiskelevilla saattaa toki olla esimerkiksi toinen vanhemmista venäjänkielinen. Itselläni ei kuitenkaan mitään sukusiteitä Venäjälle ole, en ole syntyjänikaksikielinen, Salo naurahtaa.

    kuva_salo_pieni

    Raisiosta kotoisin oleva Taija Salo aloitti venäjän opiskelun lukiossa. Ruotsin ja englannin opintojen lisäksi hän oli lukenut yläasteelta alkaen myös ranskaa, mutta ylioppilaskirjoitusten aikana lukiossa aloitettu venäjän kieli vei mennessään. Korkeakoulun valinnassa oli mukana myös taktikointia: Salo selvitti tilastojen avulla, minne hänellä olisi parhaimmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Hän päätyi Tampereen yliopistolle lukemaan pääaineena slaavilaista filologiaa, ensisijaisesti nykyvenäjää. Tänä päivänä pääaine kulkee nimellä venäjän kieli ja kulttuuri.

    Jälkikäteen ajatellen Salo olisi vaihtanut pääaineensa kääntämisen puolelle, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Yliopisto-opinnoista Salolle on jäänyt positiivisena mieleen vapaus opiskella kaikkea, mikä kiinnostaa. Erityisesti hän muistaa kansantieteen ja folkloristiikan luennot mielenkiintoisina. Anna Kortelaisen taidehistorian luentoja Salo muistelee yhä hymy kasvoilla. Näiden lisäksi Salo opiskeli sivuaineina puolan, tšekin ja suomen kieliä. Erityisesti suomen kielen, pitkän sivuaineensa, merkityksen Salo näkee suurena kääntäjän työssä.

    – Vieraan kielen ymmärtäminen on puolet kääntäjän työstä – suomen kieli on kääntäjän tärkein työväline, jonka käyttö on hallittava erinomaisesti.

    Vapautta, joustamista ja epävarmuutta

    Salo kääntää tekstejä englannista ja venäjästä suomen kielelle pääasiassa käännöstoimistojen alihankkijana. Suomalaisia asiakkaita on todella vähän, suurin osa asiakkaista on muualta EU:n alueelta. Joitakin tehtäviä tulee myös Japanista ja Yhdysvalloista saakka. Salon kokemuksen mukaan venäjän kielen käännöksiä tulee hoidettavaksi huomattavasti vähemmän kuin englannin kielen käännöksiä.

    – Yleisesti ajatellaan, että tarvetta venäjän kielelle olisi Suomessa paljon, mutta englantia on tarjolla moninkertaisesti. Virallisten asiakirjojen kääntämiseen vaadittaisiin auktorisoidun kääntäjän tutkinto.

    Kääntäjä on riippuvainen välttämättömästä työvälineestään: tietokoneesta. Mikäli nettiyhteys katkeaa, on tiedossa vapaapäivä. Toiset kääntäjät työskentelevät vuokratuissa työhuoneissa, toiset työskentelevät kotoa käsin. Salo kuuluu jälkimmäisiin. Yrittäjänä työskentelemisessä Salo näkee parhaimpana puolena vapauden: voi itse laatia aikataulunsa eikä ole ikävää työilmapiiriä, esimiestä tai hankalia työkavereita. Myös asiakkaat voi periaatteessa valita, mikäli se on taloudellisesti mahdollista.

    Vapauden vastineeksi pienyrittäjä joutuu myös joustamaan, mutta on tärkeää määritellä omat rajansa: ottaako kiirekeikkoja, työskenteleekö myös iltaisin ja viikonloppuisin? Aikataulut saattavat myös pettää, jolloin työtahti tiukkenee.

    – Olen joskus puolen yön aikaan keittänyt pannullisen kahvia ja paiskinut töitä aamuun asti. Onneksi näin käy nykyään harvemmin.

    Pienyrittämisen luonteeseen kuuluu myös tulojen epäsäännöllisyys. Tällä viikolla voi olla paljonkin keikkaa, ensi viikolla ehkä ei. Hiljaisempina aikoina voi tehdä sitten juoksevia asioita tai rästihommia.

    Salo kääntää muun muassa tekniikan ja teollisuuden alojen tekstejä, esimerkiksi erilaisia käyttöoppaita tai turvallisuusohjeita. Toisinaan ala voi tuottaa kääntäjälle päänvaivaa, etenkin mikäli lähtötiedot ovat puutteelliset: aina ei anneta tarkempaa tietoa, millaisesta laitteesta on kyse ja mikä on kohderyhmä: onko teksti tarkoitettu fyysikolta fyysikolle vai tavallisille kuluttajille. Käännöksen kannalta nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä. Päättelykykyä ja maalaisjärjen käyttöä työssä tarvitaan.

    – Eräässä suomen kielelle käännettävässä englanninkielisessä turvaoppaassa kehotettiin työntämään metalliesine pistorasiaan. Tekstistä paistoi kilometrin päähän, että siitä on jäänyt puuttumaan ”NOT”, jolloin se sai hengenvaarallisen merkityksen. Käänsin tekstiin tietysti, ettei niin nimenomaan kuulu tehdä. Tarkkana kuitenkin tulee olla siinä, kuinka pitkälle voi lähtötekstiä itse muokata. Käännöstoimistoasiakkaan loppuasiakkaalle välittämiin kysymyksiin saa harmittavan harvoin vastauksia, ja deadline on yleensä niin tiukka, ettei niitä ehdi odotella.

    Entä nousevatko ammattikääntäjän niskavillat pystyyn törmättäessä käännösmokiin?

    – Kyllähän käännöskukkaset silmään osuvat, mutta en yleensä jaksa niistä innostua. Kun toimii itse alalla ja tietää reunaehdot, joiden puitteissa kääntäjät toimivat, se nostaa kynnystä riehaantua virheistä. Käytännössä jos vaatimukset ovat ”hyvää, halvalla ja heti”, näistä kriteereistä harvemmin kaikki voivat toteutua.

    Yrittäjyystaidot itseopiskeluna

    Taija Salo kokee, että yrittäjän tulee väistämättä hallita substanssiosaamisen, kuten kääntämisen, lisäksi liiketalouden taitoja, kuten kirjanpitoa ja markkinointia.

    – Itsellä ei liiketalouden osaamista juurikaan ollut, koska opiskeluaikoinani ei tarjottu yrittäjyysopintoja tai ainakaan niitä ei tarpeeksi tehokkaasti markkinoitu. Ylipäänsä liian vähän puhuttiin siitä, mihin voisi työllistyä yliopiston jälkeen.

    Salo hankki tarvitsemansa tiedot itse. Hän selvitti netistä kuinka toiminimi perustetaan, mitä pakollisia papereita tarvitaan ja miten tarvittavat ilmoitukset hoidetaan. Salon mukaan yrittäjyysopintoja kannattaisi aggressiivisesti markkinoida etenkin sellaisille opiskelijoille, joiden alalla ei ole tänä päivänä saatavilla paljon palkattuja vakituisia työpaikkoja.

    – Valtaosa esimerkiksi kääntäjistä toimivat toiminimen tai osakeyhtiön kautta, muutamia toimii osuuskunnissa. Julkishallintokin kilpailuttaa ja alihankkii nykyään valtaosan käännöksistä. Toiminimi on näistä helpoin perustaa, hakeminen ei ole vaikeaa tai kallista. Mutta asiakkaiden hankkiminen vaatiikin jo enemmän ponnisteluja etenkin toiminnan alkuvaiheessa.

    Kuullessaan tänä syksynä alkavasta Tampereen korkeakoulujen yhteistyöverkoston toteuttamasta yrittäjyysopintokokonaisuudesta Salo ilahtuu:

    – Todella hyvä juttu, tuollaisia opintoja olisi tarvittu ehdottomasti jo omana opiskeluaikanani! Tai edes joku tietoisku ”Olen valmistumassa, ryhdyn vaikkapa kääntäjäksi, miten homma menee?”


    Kiinnostaako yrittäjyys?

    unipolitampere

    Tampereen korkeakoulujen yhteistyöverkosto Unipoli tarjoaa syksyllä yrittäjyyteen liittyviä opintojaksoja. Haku on kursseille on jo käynnissä, joten käy tutustumassa tarjontaan verkoston nettisivuilta.

     

     

    Lisätietoa yrittämisestä kiinnostuneille löytyy myös täältä:

    Ensimetri – Aloittavan yrittäjän neuvontapalvelut

    Tampere ES – Tamperelaisten opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja verkostoitumista


      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *