Tommi Eskola

    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ravisteli vuosi sitten lukuvuoden avajaispuheessaan Tampereen korkeakoulukenttää visioimalla uutta Tampereen yliopistoa, joka yhdistäisi yliopiston ja teknillisen yliopiston. Hollin mukaan ”päällekkäisyyksiä ei juuri ole, mutta synergiaetuja kyllä”. Uusi, yhteinen yliopisto olisi kyvykäs haastamaan Aalto-yliopiston ja nousemaan ”maakuntayliopistojen” ykköseksi.

    Yliopiston historian suurin mullistus lienee Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Helsinkingistä Tampereelle vuonna 1960 ja opinahjon nimen muuttuminen Tampereen yliopistoksi.
    Yliopiston historian suurin mullistus lienee Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Helsinkingistä Tampereelle vuonna 1960 ja opinahjon nimen muuttuminen Tampereen yliopistoksi.

    Vuotta myöhemmin Hollin visio on liikahtanut aavistuksen eteenpäin. Tampereen korkeakoulut, eli Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu asettivat yhdessä vuorineuvos Stig Gustavsonin selvittämään korkeakoulujen yhteistyön edellytyksiä. Gustavson on jo syyskuussa esitellyt selvitystyötä korkeakoulujen hallituksille, mutta mitään varsinaista raporttia selvityksestä ei julkaista.

    Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) ehtikin jo paheksumaan kannanotossaan selvitystyön puutteellista läpinäkyvyyttä. Kannanotossa korostettiin, että selvitys on koko yliopistoyhteisön asia, mutta yliopiston hallitusta lukuun ottamatta muut tahot on jätetty pimentoon.

    Tekniikan alalla pilottiprojekti jo ensi syksynä

    Rehtori Holli kuitenkin viittasi selvitystyön etenemiseen Radio Moreenin haastattelussa. Hänen mukaansa selvityksessä on ilmennyt vahvuusalueita, jotka yhdistettäessä olisivat kilpailukykyisiä paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti. ”On meistä [TaY, TTY, TAMK] itsestämme kiinni, miten pystymme ja haluamme käyttää näitä vahvuuksia. Pitää luoda systeemi, josta kaikki hyötyvät.” Holli kertoi haastattelussa, että etenkin tekniikan alalla yhteistyömahdollisuuksia riittää.

    Myös Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski pohti yhdistymisasiaa lukuvuoden avajaispuheessaan. Hänen mukaansa Tampereen korkeakoulut voisivat pilotoida uutta toimintamallia, jonka avulla ”tamperelaisten yliopistojen nykyisistä tutkimuksen raakatimanteista on mahdollista hioutua todellisia kruununjalokiviä, joilla Tampere nousee nopeasti tieteen maailmankartalle.” Myös Kivikoski korosti ainakin tekniikan alalla olevan mahdollisuuksia hyvään yhteistyöhön.

    Avajaispuheensa jälkeen Kivikoski täsmensi pilottiprojektin luonnetta Tekniikka & talous -lehden haastattelussa. Jos kaikki sujuu kuten pitääkin, syksyllä 2015 TTY:n ja TAMK:n opiskelijat opiskelevat tietyillä aloilla amk-tasoisen insinööritutkinnon ja sen jälkeen halukkaat kouluttautuvat diplomi-insinööreiksi. Kokeilu vaatii kuitenkin ensin erikoisluvan, sillä se on vastaan nykyistä duaalimallia.

    Pilottiprojektin alkaminen olisi varmasti iso edistysaskel tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymiselle, sekä näyttävä osoitus siitä, että halua siihen on. Tällä hetkellähän korkeakouluyhteistyön isoin ponnistus on Unipoli Sport -yhteistyö, joka yhdisti viime vuonna korkeakoulujen liikuntapalvelut kaikkien opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

    Miten käy keskustakampuksen?

    Kivikosken ja Hollin kommentit sekä tuleva pilottiprojekti ilmentävät, että luontevin kohde toimintojen yhdistämiselle on tekniikan alojen koulutus. Tampereen yliopiston lopullinen rooli selkiytynee korkeakoulujen välisissä jatkokeskusteluissa. Toivottavasti keskustakampus ei kuitenkaan eriydy sivutoimipisteeksi ”ydinalojen” painottuessa Kauppiin ja Hervantaan. Toisaalta esimerkiksi TTY:n opintoaloja olisi mahdollista yhdistellä hallinto- ja kauppatieteiden kanssa, joten todellista pelkoa keskustakampuksen näivettymisestä ei toivottavasti synny. Yliopiston kohdalla iso rooli on varmasti myös toimintastrategian uudistamisessa. Nykyinen, yliopistouudistukseen kytketty Tehdään tulevaisuus -strategian strategiakausi päättyy ensi vuonna. Uuteen strategiaan liittyvä keskustelu onkin jo avattu yliopiston intrassa.

    Oli selvityshenkilön raportin tulos mikä hyvänsä, korkeakoulujen yhdistämisessä on varmasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia, sillä monen saman kaupungin korkeakoulun ei kannata tuhlata resursseja tekemällä päällekkäisiä asioita, kuten rehtori Holli puheissaan on muistuttanut. Opiskelijan kannalta esimerkiksi suunniteltu, mutta lopulta toteutumatta jäänyt kielikeskusten yhdistäminen olisi konkreettisimmista ja hyödyllisimmistä yhteistyön muodoista.

    Tamyn kannanottoon viitaten opiskelija onkin syytä pitää, jos ei nyt keskiössä, niin ainakin lähellä päätöksentekoa, jotta asia todella olisi koko akateemisen yhteisön asia.

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *