Mikä ihmeen puheviestintä?

    Puheviestintä tarkastelee ihmisten viestintäprosesseja ja puheviestintäkäyttäytymistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

    Kun kertoo opiskelevansa puheviestintää, saa vastaukseksi usein kysyviä katseita. Ei, puheviestinnästä ei valmistuta puheterapeutiksi eikä liioin mihinkään tiettyyn ammattiin. Mitä se sitten oikeastaan on?

    Puheviestinnässä vuorovaikutusta tutkitaan ryhmissä, kulttuureissa, henkilökohtaisissa ihmissuhteissa sekä yhteiskunnallisella tasolla. Tarkastellaan siis yksinkertaisesti tilanteita, joissa ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa.

    Puheviestijöiden erityisosaamista tarvitaan yritysmaailman eri kentillä. Valmistuneet sijoittuvat omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan työelämään esimerkiksi opetus -ja koulutustehtäviin, hallinto -ja suunnittelutehtäviin, markkinointi -ja myyntitehtäviin, konsultointitehtäviin sekä viestintä -ja media-alan töihin. Lisäksi puheviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa suunnitella ja antaa puheviestinnän opetusta sekä soveltaa tietoa ja teorioita eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Puheviestintää opiskellessa merkittävää onkin se, mitä opiskelija lukee valinnaisina opintoina pääaineen ohella.

    Monesti kysytään, miksikä sitä oikein opiskeluiden jälkeen valmistuu – Mikä susta siis oikeastaan tulee? Puheviestinnästä valmistuneiden työnimikkeitä vuosilta 2006-2012 ovat muun muassa koulutuspäällikkö, konsultti, toimittaja, viestintäassistentti, assistant brand manager, communication specialist, freelance kouluttaja, kouluttaja, työnhaun- ja verkkoasioinnin ohjaaja sekä tiedottaja. Voisikin siis sanoa, että puheviestinnästä valmistunut voi työskennellä missä tahansa tehtävissä, missä vuorovaikutuksella on merkitystä.

    Yliopistonlehtori Maija Gerlanderin mukaan puheviestinnästä valmistuneilla on syvä ymmärrys ja osaaminen viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Puheviestijät kykenevät analysoimaan ja arvioimaan viestinnän ilmiöitä ryhmissä sekä organisaatioviestinnässä. Puheviestinnän opiskelu auttaa myös ymmärtämään erilaisia viestijöitä ja näin muokkaamaan omaa viestintää tilanteisiin sopivaksi. Huomionarvoista on myös vuorovaikutuksen dialogisuus.

    Yliopistonlehtori Maija Gerlanderin mukaan puheviestinnästä valmistuneilla on syvä ymmärrys ja osaaminen viestinnästä ja vuorovaikutuksesta.
    Yliopistonlehtori Maija Gerlanderin mukaan puheviestinnästä valmistuneilla on syvä ymmärrys ja osaaminen viestinnästä ja vuorovaikutuksesta.

    Viestinnän ammattilainen ymmärtää ottaa huomioon kontekstin: millaiselle yritykselle tehdään töitä, millainen on heidän työyhteisönsä ja keitä asiakkaat ovat. Tällöin nähdään, miten viestinnän asioita voidaan kehittää ja mitä voidaan vuorovaikutuksessa ottaa huomioon tulosten saamiseksi. Voisikin siis sanoa, että puheviestinnästä valmistuneet omaavat kehittävän otteen asioihin – puheviestijöillä on erityistä viestijäsilmää. Tämän ansiosta saadaan tuloksellisempaa ja laadukkaampaa vuorovaikutusta.

    Ura -ja rekrytointipalvelun tekemän selonteon mukaan Tampereen Yliopiston puheviestinnästä valmistuneet pääsevät useimmiten oman alansa töihin heti valmistuttuaan ja työsuhteet ovat pitkiä. Median murroksesta huolimatta puheviestinnän tulevaisuudennäkymät eivät näytä huonoilta. Tämä näkyy myös yliopistolla hakija -ja sisäänottomäärien kasvuna.

     

    Lisää aiheesta ja opiskelusta:

    http://puheviestinta.fi/

    http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/cmt/jov.html

    Teksti Sara Reijonen ja Johanna Rönn

    Kuva Sara Reijonen

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *