Bioteknologien excursio Tokioon

    Huhtikuun 15. päivänä tunnelma bioteknologian opiskelijoiden kerhohuoneella oli innostuneen odottava. 24 opiskelijan ryhmä oli aloittamassa 10 päivän pituista opintomatkaansa kohti Tokiota, tarkoituksenaan tutustua paikallisiin yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin sekä siinä sivussa japanilaiseen kulttuuriin ja Tokion nähtävyyksiin. Bioteknologian opiskelijat ovat tehneet ulkomaan excursioita aiemminkin, nimittäin Saksaan, Ruotsiin ja Ranskaan, mutta tänä vuonna suuntasimme ensimmäistä kertaa kaukomaille.

    blogikuva2
    Muutama kirsikankukkapuukin oli vielä kukassaan.
    puistomaisema
    Puistomaisema keisarillisesta puutarhasta.

     

    Tutustumista japanilaiseen karaokekulttuuriin.
    Tutustumista japanilaiseen karaokekulttuuriin.
    Valotaulujen loistetta.
    Valotaulujen loistetta.

    Matkajärjestelyistämme huolehtivat kolme lannistumatonta excuvastaavaa. Excuvastaavamme varasivat lennot ja majoituksen sekä ottivat selvää monista käytännön asioista, kuten esimerkiksi Tokion joukkoliikenteen palveluista. Excuvastaavien toimenkuvaan kuului myös pitää silmällä reissun budjettia. Varainkeruuseen osallistuivat sen sijaan kaikki matkalle lähtijät. Tarvittava rahamäärä saavutettiin hoitamalla BioMediTechin seminaarien kahvituksia, leipomalla joululeivonnaisia joulumyyjäisiin, rakentelemalla tilauksesta piparkakkutaloja BioMediTechin ja Tays:in henkilökunnalle sekä osallistumalla Bauhausin inventaarioon. Talkootöiden lisäksi jokaisen reissuun lähtijän tuli vielä myydä pesuaineita sekä sukkia ja selvittää mahdollisia vierailukohteita Tokiossa.

    Vierailupaikoiksi saimme sovittua neljä kohdetta: Kansallinen syöpäkeskus (National Cancer Center), Kansallinen infektiotautien instituutti (National Institute of Infectious diseases, NIID), Tokion yliopisto (University of Tokyo) ja Tokion farmaseuttinen ja biotieteellinen yliopisto (Tokyo University of Pharmacy and Life Sciences). Vierailut jakaantuivat kolmelle eri päivälle, joista ensimmäisenä vierailupäivänä vierailimme Kansallisessa syöpäkeskuksessa sekä NIID:issä.

    Ohjelma Kansallisella syöpäkeskuksella koostui tutkimusinstituutin johtajan Tri. Hitoshi Nakagaman puheesta sekä laboratoriokierroksista, joissa koe-eläinyksikön, syövän kehitysmalleja tutkivan ryhmän sekä syöpäsolujen keskinäistä signalointia tutkivan ryhmän edustajat esittelivät tutkimuskohteitaan. Japanilaisesta syöpätutkimuksista kuuleminen oli hyvin mielenkiintoista, sillä vaikka syöpä on myös Japanissa yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ovat syöpään sairastumisen syyt ja syöpätyypit hyvin erilaisia kuin täällä pohjolassa. Japanin ylivoimaisesti yleisimmät syöpätyypit ovat keuhko- ja vatsasyöpä, joiden taustalla ovat keuhkosyövän tapauksessa usein runsas tupakanpoltto ja vatsasyövän kohdalla puolestaan helikobakteeri-infektio. Suomen yleisimmät syöpätyypit sen sijaan ovat rinta- ja eturauhassyöpä.

    blogikuva3
    Tri. Hitoshi Nakagaman tervetulopuhe.
    Syöpätutkimusluentoa kuuntelemassa.
    Syöpätutkimusluentoa kuuntelemassa.

    Ohjelman päätyttyä Kansallisella syöpäkeskuksella, pidimme sushin mittaisen tauon ennen kuin suuntasimme seuraavaan vierailukohteeseemme. Ohjelma NIID:illä koostui instituutin varajohtajan Tri. Ichiro Kuranen tervetulosanoista, sekä instituutin tutkijoiden esitelmistä koskien tutkimusta korkeimman bioturvallisuusluokan tiloissa, monoklonaalisten vasta-aineiden tuottoa uudella teknologialla sekä uuden influenssarokotteen kehitysprosessia. Lisäksi isäntämme halusivat kuulla jotakin myös meistä, joten Joonas Tuominen piti esitelmän yksikkömme BioMediTech:in opetuksesta ja tutkimuksesta. Lopuksi oli varattu aikaa keskustelulle kahvin siemailun yhteydessä. Oli ilahduttavaa huomata, että paikalla olleet NIID:in tutkijat todella halusivat keskustella kanssamme urasuunnitelmistamme sekä japanilaisen ja suomalaisen tutkimuksen yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista immunologian ja virologian saralla.

    Lounasta ennen NIID -vierailua.
    Lounasta ennen NIID -vierailua.

     

    Mistäs se NIID oikein löytyykään...
    Mistäs se NIID oikein löytyykään…

     

    Joonas esittelemässä BioMediTech:iä NIID:illä.
    Joonas esittelemässä BioMediTech:iä NIID:illä.

    Seuraavat pari päivää kuluivat puhtaasti turisteilun parissa. Toisen vierailupäivän koittaessa suuntasimme jälleen innokkaina opiskelijoina Tokion yliopistoon kuuntelemaan Tri. Shinya Fushinobun ja Tri. Makoto Nishiyaman tervetulosanat, joita seurasivat kahden paikallisen opiskelijan esitelmät omista maisterivaiheen tutkimusaiheistaan. Joonas esitteli jälleen BioMediTech:in toimintaa sekä omaa, eturauhassyöpään liittyvää graduprojektiaan.

    Slide paikallisen opiskelijan tutkimusesitelmästä.
    Slide paikallisen opiskelijan tutkimusesitelmästä.
    Tokion yliopiston kampuksella kierteli myös muita turisteja.
    Tokion yliopiston kampuksella kierteli myös muita turisteja.

    Luentojen jälkeen söimme lounasta yliopiston ravintolassa. Tämän jälkeen oli vuorossa kiertelyä eri laboratorioissa, joissa saimme kuulla mm. kalojen osmoregulaatiosta, joka liittyy kalojen kykyyn asua joko makeassa tai suolaisessa vedessä, ja riisin puolustusmekanismeista. Koska vierailukohteenamme Tokion yliopistolla oli maataloustieteellinen tiedekunta, jotkin kuulemistamme esityksistä eivät täysin osunneet yksiin oman opiskelualamme kanssa, vaikkakin myös yhtäläisiä tutkimusaiheita löytyi. Oli kuitenkin mukavaa kuulla myös meille hieman eksoottisista aiheista. Lopuksi kiersimme katsomassa kampuksen historialliset rakennukset sekä kampusalueella sijainneen pienen puiston, jossa oli kaunis lampi.

     

    Kiertelyä riisintutkimuslaboratoriossa.
    Kiertelyä riisintutkimuslaboratoriossa.
    Kala-altailla tutkiskelemassa erilaisia eväkkäitä.
    Kala-altailla tutkiskelemassa erilaisia eväkkäitä.
    Bongattiin eväkkäitä myös lammesta.
    Bongattiin eväkkäitä myös lammesta.

    Kuulimme myös millaista olisi vaihto-opiskelu Tokion yliopistossa, sillä eräs suomalainen opiskelija Aalto -yliopistosta oli juuri viettämässä vaihtovuottaan Tokion yliopistossa ja osallistui päiväohjelmaamme. Maisterivaiheen opinnot Japanissa koostuvat lähinnä työskentelystä tutkimusryhmissä ja niinpä tämäkin espoolainen prosessitekniikan opiskelija työskenteli entsyymilaboratoriossa.

    Vaikka Japani onkin kaukainen maa, kierrellessämme yliopistolla huomasimme paljon yhtäläisyyksiä omaan härmäläiseen opinahjoomme. Esimerkiksi tutkimuslaboratoriot laitteineen ja välineineen eivät paljoa eroa omistamme. Muuten erittäin siistissä maassa oli kuitenkin yllättävää huomata kuinka useimmalla laboratorio-pöydällä sijaitsi hallittu (?) kaaos. Toinen silmiinpistävä ero löytyi tilastoja tuijotellessa. Siinä missä suurin osa yliopisto-opiskelijoista Suomessa on naisia, Tokion yliopistossa noin 80 % opiskelijoista on miehiä.

    Tästä näystä labrahoitajat eivät kotosuomessa ilahtuisi.
    Tästä näystä labrahoitajat eivät kotosuomessa ilahtuisi.

    Viimeisenä vierailukohteenamme kävimme tutustumassa kaupungin laitamilla sijaitsevaan Farmaseuttiseen ja biotieteelliseen yliopistoon (Tokyo University of Pharmacy and Life Sciences). Vaikka yliopistossa voi opiskella sekä farmasiaa että biotieteitä, ovat nämä kaksi oppiainetta käytännön tutkimuksessa ja opetuksessa lähestulkoon eristetty toisistaan. Meidän vierailumme kohdistui tällä kertaa farmasiapuolelle. Ensiksi kuulimme vähän yleistä farmasiaopinnoista Japanissa ja kävimme tutustumassa opiskelijoiden harjoitustiloihin. Heillä on käytössään todella modernit ja tilavat laboratoriot, missä harjoitellaan lääkkeiden valmistusta. Lisäksi näimme erittäin hienoja ihmismäisiä robotteja, joilla opiskelijat harjoittelevat ensiaputaitoja.

    Seuraavaksi kävimme vierailemassa tutkijoiden laboratorioissa, jossa he kertoivat tutkimuskohteistaan farmakologian alalla. Lopuksi kävimme vielä kiertämässä yliopiston upean lääkekasvien puutarhan. Puutarhan lisäksi alueella oli vielä kasvihuone trooppisille kasveille. Kierroksen päätteeksi saimme vielä maisteltavaksi näin korrektisti sanottuna mielenkiintoisen makuisia puutarhan kasveja.

    Robottipotilasta pelastamassa. Vaikeroinnin voimistumisen perusteella potilaan olotilaa ei kuitenkaan pystytty helpottamaan.
    Robottipotilasta pelastamassa. Vaikeroinnin voimistumisen perusteella potilaan olotilaa ei kuitenkaan pystytty helpottamaan.

    Kokonaisuudessa excursio Tokioon oli erittäin onnistunut. Varainkeruu ei ole ylivoimainen urakka verrattuna siihen, mitä kaikkea matka tarjoaa. Suosittelen muillekin opiskelijoille ulkomaan opintomatkojen järjestämistä, sillä kuten sanonta kuuluu, matkailu avartaa.

    Ryhmäkuva lääkekasvipuutarhan edustalla.
    Ryhmäkuva lääkekasvipuutarhan edustalla.

    Teksti: Maaria Palmroth

    Kuvat: Anniina Brofeldt, Miika Fadjukov, Maaria Palmroth

    Kirjoittaja on Japaniin ihastunut 5. vuoden bioteknologian opiskelija.

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *