Eurovaalit 2014: This time it’s different

    euroViime Euroopan parlamentin jäsenten vaaleissa (europarlamenttivaaleissa) vuonna 2009 puhuttivat kysymykset ympäristöpolitiikasta eikä esimerkiksi talouskriisi ollut tuolloin aiheena yhtä ajankohtainen. Nyt Ukrainan kriisinkin myötä turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat nousseet tärkeäksi teemaksi vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Lisäksi pinnalle on noussut Eurooppaan liittyviä teemoja kuten maahanmuutto ja liittovaltiokehitys. Myös europarlamentin valta on noteerattu tämän vaalikauden aikana enemmän kuin aikaisemmin. Järjestöt ovat huomanneet parlamentin laajentuneen vallan ja kiinnostus Euroopan yhteisiä asioita kohtaan on kasvanut. Ihmiset tietävät Euroopan unionista enemmän kuin 5 vuotta sitten.

    Maanantaina 28.4 Tampereen yliopiston Pinni B:n luentosalissa 1100 alustettiin tulevia europarlamenttivaaleja: mistä puhutaan ja mistä pitäisi puhua? Ajankohtaisen keskustelutilaisuuden järjesti johtamiskorkeakoulun Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Keskusteluun osallistuivat dosentti, valtio-opin lehtori Ann-Cathrine Jungar Södertörnin korkeakoulusta, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen, professori Tapio Raunio sekä yliopistonlehtori Heino Nyyssönen. Tilaisuuden lopulla opiskelijat saivat esittää asiantuntijoille kysymyksiä.

    Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2009 Suomessa asuvien Suomen kansalaisten keskuudessa äänestysprosentti oli 40,3 prosenttia. Äänestysprosentti on ollut suhteellisen alhainen, sillä EU mielletään etäisenä eikä äänestämisellä koeta pääsevän vaikuttamaan. Ongelmana pidetään myös päätöksenteon byrokraattisuutta. Yliopistonlehtori Heino Nyyssönen mainitsi lisäksi käsitteenä brysselkeskeisyyden, joka tuntuu olevan EU:n kansalaisten keskuudessa hallitseva näkökulma.

    Flag_of_Europe.svg

    Eri aiheet kuitenkin puhuttavat ympäri Eurooppaa ja EU näyttää erilaiselta eri maista katsottuna. Kun päätöksiä tehdään valtioiden rajat ylittävällä tasolla, on kaikille tärkeitä aiheita vaikea määrittää. Vaikka vaalikiinnostus on aikaisemmin ollut vähäistä, povataan tuleviin vaaleihin suurempaa kannatusta. Tilaisuudessa tuli esille mielenkiintoinen näkökulma siitä, kuinka EU-kriittiset – ja vastaiset puolueet ovat puheillaan tuoneet EU:ta itseasiassa enemmän pinnalle mediassa ja julkisessa keskustelussa. Melko ironista siis, että juuri euroskeptiset puolueet ovat negatiivisuudestaan huolimatta tuoneet EU:n puheenaiheena vahvemmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

    Keskusteluun osallistuneiden mielestä europarlamenttivaaleissa äänestäminen ja ehdokkaiden löytäminen ei vaadi EU-asiantuntijuutta. Pekka Nurmisen mielestä lähtökohtaisesti kaikki perusteet valita ehdokkaita ovat hyviä. Ann-Cathrine Jungar huomautti, että vaikkei ehdokkaista löytyisi suosikkeja, olisi EU:n kannalta kuitenkin hyvä äänestää oikeistoradikaalisia maahanmuuttovastaisia puolueita vastaan.

    Maailma on muuttunut paljon viidessä vuodessa ja europarlamenttivaalien vaalikampanjan nimi onkin tänä vuonna osuvasti This time It’s different. Lähtökohta tuleviin vaaleihin on siis erilainen: tänä vuonna monet asiat ovat toisin, parlamentti on yhä aktiivisempi ja sen päätökset tuntuvat koskettavan EU:n kansalaisia konkreettisemmin.

    Seuraavat europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa tänä vuonna 22.-25.5.2014, jona aikana kunkin jäsenvaltion on järjestettävä vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. Ennakkoäänestys on kotimaassa 14.-20.5. ja ulkomailla 14.-17.5.

     

    Lue myös

    TaY:n Yliopistouutiset: Eurooppa velkojen ja kansallisuusarvojen ristiaallokossa. Kolme Tampereen yliopiston asiantuntijaa arvioi eurovaalien teemoja ja äänestysinto

     

    Teksti: Karoliina Paananen, Sara Reijonen

    Kuva: Sara Reijonen

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *