Filosofian logiikan kurssi kehittää ajattelua ja kasvattaa partaa

    Kurkista kurssille

    Pressiklubi kävi tutustumassa Filosofian koulutusohjelman peruskurssiin FILP2: “Logiikka”, 5op.

    Mitä merkitsevät syntaksi, semanttinen kompositionaalisuusperiaate tai predikaattilogiikka? Näistä käsitteistä saimme maistiaisen, kun kävimme porukalla kurkkaamassa Tommi Vehkavaaran vetämää filosofian logiikka- kurssia. Logiikan kurssi kuuluu filosofian perusopintokokonaisuuteen, ja se on pakollinen kurssi filosofiaa pääaineena opiskeleville. Päätimme vierailla juuri tällä kurssilla, sillä vaikkei se kenties kuulosta ratkiriemukkaalta, haluamme kertoa muillekin kuin semantiikasta kiinnostuneille millainen kurssi on kyseessä.

    Opintojakson aikana pyritään sisäistämään logiikan peruskäsitteitä siten, että opiskelija tunnistaa, ovatko tekstien päätelmät totuuden säilyttäviä. Kurssin suoritettuuaan opiskelija pystyy sekä lukemaan että kirjoittamaan predikaatti- ja lausepredikaattilogiikan kieliä. Vaikka nämä nämä sanahirviöt voivat kauhistuttaa muiden alojen opiskelijoita teknisyydellään, ovat ne yllättävän universaaleja ja hyödyllisiä minkä tahansa alan opiskelijalle.

    DSC_0586

    Aloitimme kurssin tutkistelun saapumalla luennolle kello kymmeneksi, ja istumalla luennon läpi kuin kunnon yliopistolaiset. Luennon aiheena oli lause- ja kielirakenteiden vertailu erilaisten kielijärjestelmien, kuten logiikan- ja suomenkielen, välillä. Luento vilisi hankalia ja parhaimmillaankin vain etäisesti tuttuja termejä, mutta huolimatta siitä että myös omasta ryhmästämme ainakin filosofian noviisina Sara ehti julistaa sisällön haastavuutta, ei luennoitsija tehnyt asioista mahdottomia ymmärtää. Pyry nuokkui luennolla lähinnä väsymystään, mutta vakuutteli ainakin itselleen sisällön olleen erittäin mielenkiintoinen. Tietojenkäsittelijänä Mikko olisi halunnut enemmän käytännön esimerkkejä aiheista, mutta ne käsitellään vasta harjoitusryhmässä.

    Luennon jälkeen haastattelimme kurssin vetäjää, filosofeille pakollisen parran kasvattanutta Tommi Vehkavaaraa. Hän on filosofian tutkija ja tuntiopettaja, joka on pitänyt Tampereella ensimmäistä logiikankurssiaan jo 90-luvun puolivälissä.

    Mitä kurssi käsittelee?

    – Tämä on alkeiskurssi logiikan kielelle: siinä käsitellään filosofian logiikan ja formaalien kielien peruskäsitteitä, mutta opitaan myös taitoja, joilla jalostetaan päättelyä esimerkiksi havaitsemaan omia intuitiivisia ajatusvirheitä.

    Mitä eroa on filosofian logiikan kurssilla ja samoja aiheita käsittelevällä matematiikan peruskäsitteet-kurssilla?

    – Minun kurssillani käsitellään logiikan termejä enemmän filosofian kirjallisuuden termein. Painopisteenä on enemmän luonnollisen kielen ja logiikan kielen yhteys. Tentissä määritellään enemmän peruskäsitteitä sanallisesti, mutta on myös tehtäviä missä käännetään luonnollisen kielen esimerkkejä predikaattilogiikan kielelle.

    Kenelle suosittelisit kurssia valinnaisena? Keille siitä olisi eniten hyötyä?

    – Kenelle vaan! Ei siitä varsinaisesti mitään hyötyä ole, (naurua).  Logiikasta voi oppia sellaisia asioita, joita ei muuten tulisi ajatelleeksi. Ajattelun rakenne jalostuu analyyttiseksi ja kehittää yleistä tieteellistä ajattelua. Esimerkiksi loogisen seurauksen käsite on tärkeä kaikenlaisen argumentoinnin kannalta.

    DSC_0578

    Toinen haastateltavamme Sonja Tiitala — kurssilainen, kuten Pyry ja Mikkokin — on aloittanut yliopisto-opinnot juuri äskettäin. Hän oli ensimmäisellä luennollaan tammikuussa, mutta silti jo toisella filosofian luentosarjallaan. Logiikan kurssi on nimittäin alkanut vasta 6. helmikuuta. Omia henkilökohtaisia tunnelmiamme sekä kurssilaisina että kurssille kurkkaajina hämärsi se tosiasia, että kurssi on vasta toisella luennollaan – kaikilla (paitsi ehkä luennoitsijalla itsellään) oli hieman epäselvä käsitys siitä mitä tuleman pitää.

    Kysyimme Sonjalta aluksi, että miksi ihmeessä hän oli eksynyt tälle tyypillisesti vanhojen kaulapartojen ja höyrähtäneiden matemaatikkojen alaksi tyypillisesti mielletylle kurssille. Totesimme kuitenkin jokseenkin yhteistuumin, että yksinkertaisen loogisen päättelyn ymmärrys on yleissivistävää, ja kyky ajatella asioita myös loogisesti on vähintääkin kiehtova.

    Sonja kuitenkin kertoi odottavansa kurssin olevan melko haastava, hän kun ei ole koskaan mielestään ollut hirveän looginen, ja kurssi tuntuu vaativan kattavaa käsitteiden ja tekniikoiden hallintaa. Hän kuitenkin myönsi, että kurssin suoritusmuotoon liittyvät harjoitusryhmät sekä kaksi viikoittaista luentoa — vaikka ne kasvattavatkin viikkotuntimäärän hieman suureksi — helpottavat kurssin asiasisällön omaksumista.

    Opiskelijalle, joka mahdollisesti miettii mitä logiikan kurssilla tehdään ja millaisen ihmisen tulisi opiskella logiikkaa, Sonja vastasi että kurssi vaikuttaa vaativan jonkin verran pohjatietoja joko matematiikan tai filosofian saralta, tai sitten luvassa on ilmeisesti melko työntäyteinen sarja luentoja.

    Vaikka aluksi otaksuimmekin kurssin olevan ainakin aihepiiriltään meille hyvinkin etäinen, päädyimme haastattelujen ja keskustelun kautta lopputulokseen, että se on hyödyllinen ja sovellettavissa kaikilla tieteenaloilla.

    Filosofia avaa näkökulmia asioihin, joita on ehkä pitänyt itsestäänselvyyksinä, sekä haastaa kysymään itseltään perusteluja ylipäätään millekkään näkemyksille. Logiikka puolestaan tarjoaa raa’an teknisen tarkastelutavan mille tahansa ajatusrakenteelle, ja kuten matemaattisia piirteitä omaavat aineet yleensäkin, myös logiikka auttaa oppimaan ja jäsentelmään ajatuksia huomaamattaan. Logikka on siis ajattelun kielioppia, ja se jos mikä on hyödyllistä yliopistolla.

    Teksti: Mikko Helin, Pyry Keränen, Sara Reijonen

    Haastattelut: Mikko Helin, Pyry Keränen

    Kuvat: Sara Reijonen

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *