(Aika)matkustus maailman ympäri yhdessätoista päivässä

    Kurkistus kurssille: Maailmanhistorian kurssiKurkista kurssille

    Lyhyesti ja ytimekkäästi nimetty ”Maailmanhistoria” on historian oppiaineen 5 op:n peruskurssi. Kurssi on suosittu myös muiden kuin historian tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa, mikä voi johtua sen ”yleissivistävyydestä” sekä siitä, että kyseessä on selväpiirteinen ja solakka luentokurssi joka on kuitenkin täynnä asiaa: suoritus painottuu perinteisiin luentoihin joilla todellakin luennointi on pääosassa eivätkä PowerPoint -diat toimi kuin korkeintaan tukena ja kuvituksena.

    IMG_5528

    Suoritusmerkinnän saadakseen tulee kirjoittaa myös pohdiskeleva essee kolmesta mielestään positiivisimmasta sekä kolmesta negatiivisimmasta maailmanhistorian tapahtumasta antiikin ajalta lähtien. Suurpiirteisestä nimestään huolimatta kurssi painottuu tarkastelemaan länsimaista historiaa uuden ajan alusta, eli löytöretkistä lähtien. Ainakin yksi kurssille osallistuva historian ensimmäisen vuoden pääaineopiskelija antaakin pientä kritiikkiä kurssin liiallisesta eurooppakeskeisyydestä. Kuitenkin kurssilla on käsitelty myös esimerkiksi Kiinan historiaa, ja afrikkalaisten orjien taustaa.

    Maailmanhistorian kurssia luennoi vieraileva tuntiopettaja Pekka Masonen. Monet opiskelijoista kehuvat Masosen hauskaa ja asiantuntevaa opetustyyliä. Asioita on myös käsitelty eri näkökulmasta kuin kouluaikoina, eräällä luennolla ollaan sivuttu jopa aikamatkustusta. Ehkä tässä piilee yksi syy, miksi opiskelijat jaksavat istua kolme tuntia tiistai-iltana varsin luolamaisessa luentosalissa D10b.

    Miksi sitten kurssin vetäjän mielestä kurssille kannattaisi osallistua? Ensinnäkin ettei tarvitse lukea englanninkielisiä tenttikirjoja. Masosen on kuitenkin vaikea arvioida ”pöydän toiselta puolen” miksi kurssi olisi hyödyllinen muille kuin historian pääaineopiskelijoille. Tähän ehkä voivat vastata opiskelijat, jotka kokevat yleissivistyksen lisäksi kurssin ja historian oppiaineen yleensä tukevan omaa pääainettaan. Näin kertoo ainakin englannin ensimmäisen vuoden opiskelija Ellinoora ja kasvatustieteen neljännen vuoden opiskelija Ari, joka haluaisi tulevaisuudessa kenties historian opettajaksi. Lauri, myös kasvatustieteen neljännen vuoden opiskelija, sen sijaan osallistuu kurssille oman harrastuneisuutensa vuoksi ja esikuvansa Tapio Rautavaaran innoittamana, joka on hänelle monipuolisen suomalaisen miehen malli. Taustatietoja ei kurssille osallistuminen Masosen mielestä kuitenkaan vaadi, toisin kuin vaikkapa kansantaloustiede. Kiinnostuneisuus riittää.

    Ehkä historian hienous piileekin siinä, että se liittyy kaikkeen. Helmikuun 11. päivän luennolla käsiteltiin keskeisimpänä asiana 1700 -luvulla alkanutta ihmistä nopeamman, nykyaikaisen viestinnän kehitystä sekä yhteiskunnan orastavaa muutosta demokraattisempaan suuntaan. Käsiteltiin siis länsimaisen maailman muovautumista jotakuinkin sen kaltaiseksi millaisena me sen tunnemme. Samat aihealueet ovat tulleet vastaan monille ainakin kirjallisuuden ja journalistiikan & viestinnän opinnoissa. Opiskelijoiden tulisi kuitenkin olla varuillaan: suurien linjojen vetäminen ja liian helppojen johtopäätösten tekeminen voi koitua kohtalokkaaksi, ja Masonen muistuttaakin ettei maailmanhistorian kurssi tee kenestäkään asiantuntijaa.

    Kuten mainittua, tulee kurssilaisten loppuesseessään esitellä kolme positiivista ja kolme negatiivista historian tapahtumaa ja perustella valintansa. Minkä positiivisen tapahtuman opettaja itse valitsisi? Apteekin hyllyltä ei vastausta tule, ja Masola sanoo tehtävän tarkoituksen olevan ennemminkin pohdiskelevan ja kyseenalaistavan otteen harjoittelu kuin ”oikeiden” vastausten etsiminen. Oppilaiden tulisi miettiä mitkä ovat olleet esimerkiksi jonkun tapahtuman seuraukset, ja vaikuttavatko oman ajan tapahtumat tärkeämmiltä kuin muut ja miksi. Ehdottaessamme perunanviljelyn saapumista Eurooppaan yhtenä merkittävimmistä tapahtumista, ei tyrmäystä tule heti. ”Perunaan palataan vielä”, Masonen lupaa.

    Teksti, kuva ja haastattelut: Siiri Raja-aho, Karoliina Paananen, Jarita Laitinen

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *