Mistä on onnellinen opiskelija tehty?

    Pressistressi

    Hyvinvointi on pitkälti asennekysymys

    Asenne ratkaisee, kun on kyse opiskelijan hyvinvoinnista. Tätä mieltä on Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori ja Synergoksen tutkimusjohtaja. Manka tietää mistä puhuu: hän on tehnyt töitä työhyvinvoinnin eteen jo neljännesvuosisadan ajan.

    Mankan mukaan ihmisen hyvinvointi koostuu samoista palikoista, oli kyseessä sitten työntekijä tai opiskelija. Hän nostaa esiin neljä hyvinvoinnin elementtiä:

    1. Hallinnantunne: jokaisen tulee olla itse autonsa ratissa, eikä navigaattorin vietävänä.

    2. Toiveikkuus: usko siihen, että asioilla on taipumus järjestyä tavalla tai toisella. Kyky hakea tarvittaessa vaihtoehtoisia reittejä.

    3. Myönteisyys: kyky nähdä asioiden valoisat puolet ja tarttua ongelmiin käsiksi

    4. Sitkeys: ei tule luovuttaa herkästi vaan jaksaa yrittää. Tulisi myös miettiä minkälaisia esteitä voi tulla matkan varrella ja miten niihin voisi varautua.

    Edellä esiteltyä psykologista pääomaa kannattaa kehittää muun muassa kiinnittämällä huomiota jo olemassa oleviin taitoihin. Omien vahvuuksien tunnistamisessa voi käyttää apuna muiden antamaa palautetta. Lisäksi Manka korostaa sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä. Yhteisöllisyys, vertaistuki  ja keskustelu muiden samassa jamassa olevien kanssa auttavat jaksamaan.

    Myös yliopisto voi tukea opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla opiskelijoille keskustelufoorumeita ja luomalla opetukseen yhteiset pelisäännöt opiskelumetodien, tavoitteiden ja ongelmien esiintuomisen osalta. Aktiivinen vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä on Mankan mukaan nykyaikaa.

    Manka nostaa esiin myös yksilön tarpeet.

    – Yliopiston tulee ottaa huomioon myös erilaisuuden näkökulma, sillä opiskelijoilla on erilaisia tapoja ja tyylejä opiskella. Heitä tulisi kuulla ja rakentaa yksilöllisiä polkuja, vaikka yhdessä opiskellaankin.

    Harva opiskelija voi keskittyä pelkästään yliopistoelämään. Yli puolet heistä myös työskentelevät opintojen ohessa. Tässä yhteydessä Manka muistuttaa palautumisen tärkeydestä, mutta tuo esiin myös kolikon kääntöpuolen.

    – Työn voi ajatella myös positiivisesti: se virkistää ja vie ajatukset toisaalle, jolloin jaksaa taas paremmin opiskella. Molempia ei kuitenkaan voi olla ylenpalttisesti, sillä jokaisella tulee raja vastaan joskus.

    Manka korostaa myös, että jokaisen tulisi opetella itse tunnistamaan se piste, jolloin positiivinen stressi muuttuu negatiiviseksi.

    – Palautumisesta huolehtiminen, rentoutuminen, omien tavoitteiden pohtiminen ja hetkessä eläminen, listaa hän keinoja stressin hallintaan.

    Opiskelun, työn ja muun elämän yhdistäminen on haastavaa ja moni kaipaakin apua ajanhallintaan. Manka antaa opiskelijoille seuraavat vinkit:

    – Pysähdy ja mieti mikä on nyt tärkeintä. Etene suunnitelmallisesti äläkä vain sammuta tulipaloja. Täytä kalenterisi sen mukaan mitä itse toivot opiskelulta. Älä kerää liikaa aktiviteetteja. Pohdi, mitä riittävä tarkoittaa sinun kohdallasi.

    Apua saa pyytämällä

    YTHS:n psykologi Anne Saarijärvi kertoo, että jaksamattomuus ja motivaatiopula ovat opiskelijoiden tärkein syy hakeutua psykologin vastaanotolle. Eniten uusia avuntarvitsijoita ilmaantuu aina periodin vaihtuessa, kun palautuspäivät alkavat painaa toden teolla päälle ja stressitaso kasvaa kohisten.

    Stressi tuntuukin kuuluvan kiinteänä osana opiskelijaelämään. Saarijärven mukaan suurimmat stressin aiheuttajat ovat liikojen suorituspaineiden ottaminen sekä opiskelun taloudelliset haasteet.

    – Etenkin nuorilla opiskelijoilla on usein valtavasti paineita – pitäisi olla opinnoista nelosia ja vitosia, kroppa kunnossa, paljon ystäviä ja parisuhde.

    Oman itsen tunteminen ja priorisoinnin oppiminen helpottavat omalta osaltaan arjen hallintaa.

    Opiskelijankin arkeen pitäisi kuulua taukoja. Yli 60 prosenttia opiskelijoista pitää toimeentulonsa kannalta välttämättömänä käydä ansiotöissä todetaan viimevuotisessa YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että enemmistö opiskelijoista viettää iltansa, viikonloppunsa tai loma-aikansa sorvin ääressä pystyäkseen elättämään itsensä. Samalla viritellään keskustelua kesäajan yliopisto-opinnoista. Saarijärveltä tällainen kehitys saa täystyrmäyksen. Tauot ovat välttämättömiä hyvinvoinnin kannalta.

    YTHS:n psykologille pääsee opiskelijoiden onneksi ajanvarauksella, ilman erillistä lähetettä. Tampereella vastaanottoa saattaa kuitenkin joutua jonottamaan muutaman viikon. Tämän vuoksi Saarijärvi kehottaa opiskelijoita varaamaan ajan, jos tuntee jaksamattomuutta, johon parin päivän lepo ja nukkuminen eivät auta. Muita hälytysmerkkejä ovat itkuisuus ja ärsyyntyneisyys ja yleinen kiinnostuksen puute.

    Yhteisöllisyys auttaa jaksamaan

    Tuoreen opiskelijabarometrin mukaan opiskelijat pitävät tärkeimpänä opintoja edistävänä tekijänä opiskelukavereilta saatua tukea. Yhteisöllisyys ja vertaistuki auttavat selättämään mm. työssäkäynnistä ja motivaatiopulasta johtuvaa opintojen takertelua.

    Barometrin johtopäätökset löysivät tuoreeltaan tiensä myös Hesarin pääkirjoitukseen 22.10.. Pääkirjoituksessa asetettiin vastakkain ”kepit ja porkkanat” – opintotuen leikkaukset ja neuvontapalvelut – sekä yhteisöltä saatu tuki.

    Saamastaan huomiosta huolimatta tarve yhteisöllisyyden kehittämiseen ei tullut yllätyksenä ainakaan korkeakouluille. Tästä kertoo muun muassa vuonna 2009 käynnistynyt Campus Conexus -hanke. Usean yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisen hankkeen tarkoituksena on ehkäistä korkeakuluopiskelijoiden syrjäytymistä ja edistää sekä opiskelijoiden että opettajien osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria yliopistoissa.

    Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön eli Otuksen julkaisema opiskelijabarometri on toteutettu yhteistyössä muun muassa juuri Campus Conexuksen kanssa. Tutkimus siis käytännössä vahvisti sen, minkä hankkeen alullepanijat tiesivät jo vuosia aiemmin.

    Campus Conexus -hankkeen ensimmäinen osaprojekti saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. Matkan varrella koriin kertyi paljon tutkimustietoa, toimintamalleja, julkaisuja ja seminaareja aiheeseen liittyen. Kuluvan vuoden lopussa päättyvän toisen osaprojektin tavoitteena on soveltaa näitä tuloksia yliopistojen toimintoihin. Lähitulevaisuus näyttää kuinka tämä käytännössä onnistuu. Yhteisöllisyys ja kavereilta saatu tuki kun ovat siitä vaikeita asioita, että ne on vaikeaa luoda ulkoa käsin.

    Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara niin opiskelevan kuin ei-opiskelevan ihmisenkin elämässä, joten barometrin lokeroiva näkökulma vaikuttaa erikoiselta. Kavereilta saatu tuki auttaa toki opiskelijaa jaksamaan, mutta ei maksa vuokraa eikä lounasta.

    Loppujen lopuksi Otuksen tutkimus lienee kaksiteräinen miekka – toisaalta yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita, toisaalta todellisia ongelmia opiskelijoiden heikosta taloudellisesta asemasta ei pidä pelkistää ”halipulaksi”.

    Teksti: Petra Mursu ja Sonja Pyykkö

    Kuva: Petra Mursu ja Sonja Pyykkö

        4 comments for “Mistä on onnellinen opiskelija tehty?

      1. reetta
        4.11.2013 at 20.49

        Tosi hyvä kirjoitus! Tämä antoi rohkeutta jatkaa opintoja liian pitkään venyneen tauonkin jälkeen.

      2. Paula Saarinen
        5.11.2013 at 19.40

        Hyvin rakenneltu kirjoitus, mutta tuntuu, että tärkeä aihe jäi hieman vaillinaisesti käsitellyksi. Kun puhutaan opiskelijoiden hyvinvoinnista, niin mielestäni olisi kiinnostavaa kuulla myös opiskelijoiden itsensä tuntemuksia. Nyt tässä peilattiin asiaa ainoastaan teorian pohjalta pysähtymättä miettimään omia näkemyksiä tai ainakaan niitä ei tuotu esiin.

        • Sonja Pyykkö
          6.11.2013 at 7.30

          Kiitos palautteista! Parhaillaan onkin käynnissä seuraavan jutun kirjoittaminen, joten koitetaan ottaa neuvosta vaari.

        • Petra Mursu
          7.11.2013 at 13.14

          Kiitos kommenteista! Kannattaa Paula tutustua tuohon Opiskelijabarometriin. Ei sielläkään ihan iholle päästä, mutta varsin kattavasti on tarjolla itsensä opiskelijoiden koottuja näkemyksiä muun muassa opintojen etenemisestä, opiskelukyvystä, toimeentulosta jne. Linkki löytyy tekstistä ja tästä: http://www.slideshare.net/otusowl/2013-opiskelijabarometri-2012

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *