Opiskelijajärjestöjen syksy – paras aika?

    opiskelijasyksySyksy alkaa vääjäämättömästi lähestyä ja opiskelijajärjestöissä tämä merkitsee valmistautumista järjestötoimijoiden suurimpaan voimanponnistukseen, uusien opiskelijoiden vastaanottoon. Syksy on opiskelijajärjestöissä kiireellisintä ja vauhdikkainta aikaa. Omaa järjestöä on tehtävä tunnetuksi opiskelijoiden keskuuteen, perinteitä on siirrettävä ja varmistettava että uusien opiskelijoiden liittyminen uuteen opiskeluyhteisöön on mahdollisimman mutkatonta ja antoisaa. Syksy on myös oivallisin aika rekrytoida opiskelijajärjestöihin uusia jäseniä ja toimijoita ja siten varmistaa toiminnan jatkuvuus.

    Säännöllisin väliajoin esille nousevat myös syksyn opiskelijatapahtumat ja niissä tapahtuva alkoholinkäyttö. Opiskelijakulttuuria arvostellaan usein turhan ”kosteaksi” eivätkä isot haalaritapahtumat varsinaisesti näitä ennakkokäsityksiä kumoa. On hyvä kuitenkin todeta, että opiskelijat eivät juo muuta väestöä merkittävästi enempää. YTHS:n terveystutkimuksen 2012 mukaan opiskelijoiden keskimääräinen kulutus puhtaana alkoholina oli keskimäärin 3,7 l/v, tosin miesten ja naisten välillä oli huomattava ero nautitun alkoholin määrässä.

    ”Opiskelijaelämä”-sanaan assosioidaan monenlaisia mielikuvia, kuten iloluonteisuus, hetkessä eläminen ja nuoruuden huolettomuus. Lisäksi opiskelun aloittaminen osuu usein elämänkohtaan, jossa nuori ihminen muuttaa pois lapsuudenkodistaan ja saa tätä kautta enemmän vastuuta ja vapautta kuin aiemmin. Kääntöpuolena opiskelijakulttuuria on arvosteltu päihdekeskeisyydestä ja luotaantyöntävyydestä, jossa runsaalla päihteidenkäytöllä voi lunastaa sosiaalisen arvostuksen opiskelijayhteisössä.

    Nykyiset opiskelijajärjestöt eivät ole keksineet opiskelijakulttuuria vaan iloisella opiskelijaelämällä on vuosisatojen takainen perinne. Myös menneisyys ja perinteet omalta osaltaan velvoittavat järjestötoimijoita siirtämään käytänteitä eteenpäin. Jo Suomen ensimmäiset opiskelijajärjestöt, Turun akatemian osakunnat, perustettiin opiskelijoita valvovaksi instuutioksi hillitsemään opiskelijoiden liian railakasta ajanviettoa.

    Opiskelijajärjestöjen näkökulmasta asia on ongelmallinen. Alkoholinkäyttö liitetään usein sosiaalisiin tilanteisiin joka on opiskelijajärjestön olemassaolon tehtävistä. Opiskelijajärjestön tehtävä on saattaa samanmielisiä ja saman alan opiskelijoita yhteen ja antaa mahdollisuus järjestää yhteistä toimintaa. Alkoholi näyttelee usein myös keskeistä osaa syksyn tapahtumissa, joissa uusille opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vanhempiin opiskelijoihin.

    Opiskelijat ovat myös aikuisia ihmisiä, joita ei voi myöskään estää juomasta, mikäli nämä sitä itse haluavat. Holhoukseen tai moralisointiin haluaa tuskin mikään opiskelijajärjestö lähteä. Toisaalta on myös ikävää, mikäli tuntee itsensä ulkopuoliseksi siksi, että ei koe päihteidenkäyttöä itselleen luonnollisena tai käyttää niitä vain vähän. 2000-luvulla esim. YTHS ja Nyyti ry ovat kehottaneet opiskelijajärjestöjä järjestämään enenevässä määrin alkoholittomia opiskelijatapahtumia. Tämä on taas herättänyt vastareaktioita siitä, miksi jonkun tapahtuman on erikseen oltava alkoholiton ja ”alkoholiton tapahtuma” on toiminut luotaantyöntävänä mainoslauseena, koska se on rinnastettu välittömästä sanaan ”tylsä”.

    Mikäli opiskelijajärjestöllä on iso sisäänotto, on myös uusia opiskelijoita paljon. Joukkoon mahtuu hyvin monenikäistä ja -laista uutta opiskelijaa ja välillä kaikkia on mahdotonta miellyttää. Jonkinlaisen kultaisen keskitien löytäminen olisi varmasti hyvä asia. On kohtuutonta vaatia aikuisilta ihmisiltä nollatoleranssia, mutteivät myöskään yletön läträäminen ja päihdekeskeisyys ole tervettä opiskelijakulttuuria edistäviä asioita.

    Opiskelijakulttuurin päihdekeskeisyyttä voi vähentää varsin pienillä ja helposti toteutettavilla asioilla. Tällaisia asioita tapahtumien järjestämisessä voisivat olla esim.:

    –          Alkoholittoman vaihtoehdon varaaminen tapahtumiin, muutakin kuin limonadia ja kraanavettä

    –          Tuutorit eivät järjestä ryhmänsä tapaamisia anniskeluravintolassa vaan jossain neutraalimmassa ympäristössä

    –          Ketään ei pakoteta juomaan

    –          Tapahtumiin ei varata pelkästään riittävästi juotavaa vaan myös syötävää

    –          Järjestämällä tapahtumia, jossa pääosassa on yhdessä oleminen, ei yhdessä juominen

    –          Juomisesta ei tehdä erityistä ohjelmanumeroa (esim. juomakisat)

    –          Kenenkään ei tarvitse erikseen perustella päihteettömyyttään.

    –          Alkoholia ei käytetä tekosyynä huonolle tai typerälle käyttäytymiselle

    Matkalla kohti päihteettömämpää opiskelijakulttuuria suurimman muutoksen olisi kuitenkin hyvä tapahtua opiskelijajärjestöjen asenteessa niin että alkoholi ei ole luonnollinen osa opiskelijatapahtumia eikä keino kerätä sosiaalista hyväksyttävyyttä. 2000-luvulla asiassa.

    Mikko AaltonenTeksti: Mikko Aaltonen

    Kuva: Jonne Renvall

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *