Monet polut tutkijaksi

    Monet polut tutkijaksi

    Tutkijaksi ei aina synnytä eikä suunta ole välttämättä selvä vielä opintojen aikanakaan. Tie tutkimuksen tekemiseen saattaa kulkea monenlaisten vaiheiden kautta.

    – Taaksepäin katsoessa oma polku saattaa näyttää suoralta. Urapolut ovat kuitenkin urapolkuja vasta jälkeenpäin, muistuttaa tohtorikoulutettava Maija Mattila.

    – Matkan varrella valinnat eivät suinkaan ole niin selviä.

    Mattila oli yksi keväällä 2013 järjestetyn Työtehtävänä tutkimus – näkökulmia työstä tutkimuksen parissa -tapahtuman puhujista. Tapahtumassa omasta työstään ja polustaan siihen kertoivat Mattilan lisäksi tutkijatohtori Nelli Piattoeva Tampereen yliopistosta, tutkija Merja Kallio-Peltoniemi Tilastokeskuksesta, vapaa kirjallisuudentutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen sekä tutkija Outi Penninkangas Mediamuseo Rupriikista.

    Tutkijan nimikkeellä tehdään töitä monenlaisissa organisaatioissa ja työn sisältö vaihtelee tarkoituksen mukaan; toisissa organisaatiossa työn keskiössä on itse tutkimus, toisissa taas esimerkiksi tutkijoiden rekrytointi. Tilaisuuden kaikki puhujat korostivat kuitenkin uteliaisuutta ja rohkeutta katsella myös oman alan ulkopuolelle. Mielenkiintoinen polunpää saattaa löytyä yllättävästäkin paikasta.

    Kiinnostaako tutkimus yhtenä mahdollisena työtehtävänä? Lue lisää tutkijana toimivien ajatuksista Ura- ja rekrytointipalveluiden tapahtumajutusta.

    Teksti Reeta Eloranta
    Kuva Jonne Renvall

     Väitöskirja – uhka vai mahdollisuus?

    Maija Mattila
    Maija Mattila

    ”En koskaan erityisesti haaveillut väitöskirjan tekemisestä, puhumattakaan tutkijanurasta. Gradun jälkeen tuntui siltä, etten halua enää pitkällä tikullakaan koskea tutkimukseen. Pari vuotta työelämässä yliopiston ulkopuolella sai minut kuitenkin unohtamaan nuo tunnelmat, ja kellokorttien maailmassa akateeminen vapaus aikataulujen ja ajattelun suhteen alkoi tuntua taas houkuttelevalta.

    Tein jatkotutkimussuunnitelman pari vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeen. Otin yhteyttä professoriin ja kerroin suunnitelmistani. Hän kehotti lähettämään tutkimussuunnitelman luettavaksi ja lupasi kirjoittaa lausunnot apurahojen hakemista varten. Pyysin lausunnot toiseltakin professorilta. Sain vuodeksi apurahan ja opiskelupaikkakin myönnettiin. Puolen vuoden päästä sain tutkijakoulupaikan neljäksi vuodeksi.

    Pahin pelkoni siitä, että rahoitusta olisi saatavilla vain aina muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan ei ole toteutunut. Toki olen moniin muihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa, kun rahoitus on turvattu vuosiksi eteenpäin. Kuitenkin ympärilläni on muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia ja useimmin rahoitus on muillakin vuodeksi kerrallaan. Apurahoja ja muita rahoitusta on siis saatavilla, kyse on vain siitä, kuka ne saa. Asiaa kannattaa tarkastella myös rahoittajien näkökulmasta: he haluavat löytää väitöskirjatutkijoita, jotka osaavat ilmaista akateemiset ambitionsa ymmärrettävällä tavalla. Myös professorit tarvitsevat ohjattavia ja heidän etunsa on, että tutkijat saavat apurahoja. Kommentteja ja lausuntoja kannattaa siis pyytää rohkeasti.

    Parin vuoden aikana ajatukseni ovat siirtyneet sen pohdiskelusta, onko yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan tekeminen ammatillinen itsemurha siihen, että kyseessä on ammatillinen ja henkilökohtainen muutosprosessi. Huomaan, että tarkoitus ei ollutkaan tietää ja osata kaikkea valmiiksi, vaan prosessista on tarkoituskin putkahtaa ulos erilainen ihminen kuin siihen aikanaan astui sisään. Parasta on, kun uskaltaa heittäytyä muutosprosessiin säilyttäen rehellisyytensä itseään kohtaan. Oman itsen ja maailman ymmärtäminen yhä paremmin ei voi olla ammatillisesti huono asia, puhumattakaan väitöskirjan tekemiseen liittyvistä erilaisista konkreettisista taidoista: projektinhallinta, (kansainvälinen) esiintyminen, koulutus, budjetointi ja verkostoituminen, vain muutamia mainitakseni. Nämä ovat hyödyllisiä taitoja niin yliopistomaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Väitöskirja on siis ehdottomasti mahdollisuus!”

    Maija Mattila

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *