VAKAVA paikka ja muita jännityshetkiä


    Valintakokeiden kausi on täällä taas

     

    Ville Vuorio on tehnyt koko kevään päättäväisesti töitä opiskelupaikan saamiseksi. Vahvuuksikseen valmistautumisessa Ville listaa tehokkaan lukemisen lisäksi oman motivaationsa onnistua valintakokeissa.

    Ville Vuorio, 20, odottaa Linna-rakennuksen ala-aulassa VAKAVA (valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto) -kokeen alkua. Hän on hakenut varhaiskasvatuksen koulutusohjelmaan ja on yksi 821 hakijasta, jotka ovat listanneet kyseisen Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelman ensisijaiseksi toiveekseen. Aloituspaikkoja tutkinto-ohjelmaan on 40.

    – Valmistautuminen tuntuu riittävältä, mutta jännittää silti kovasti, Ville toteaa koetta edeltävistä tunnelmistaan.

    VAKAVA-koe, johon Ville osallistui satojen muiden hakijoiden lisäksi, avasi tiistaina 8.5. Tampereen yliopiston valintakoekauden. Toukokuun aikana nykyiset opiskelijat siirtyvät luentosaleista kesälaitumille ja tekevät tilaa valintakokeisiin osallistujille. Hakijoita yliopistoomme riittää tänäkin vuonna: kevään yhteishaussa Tampereen yliopistoon haluavia oli 15 833. Suosituimpien tutkinto-ohjelmien joukossa olivat luokanopettajan koulutus, kauppatieteiden tutkinto-ohjelma, lääketiede, englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma sekä journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, jotka jokainen keräsivät yli tuhat hakemusta. Aloituspaikkoja Tampereen yliopistoon on jaossa lähes 1300 ja erillisvalinnoissa tutkinto-opiskelijoiksi hyväksytään lisäksi noin 600 hakijaa. On selvää, että kilpailu opiskelupaikoista voi olla jopa hengästyttävän kovaa.

    Valmistautuminen vaatii hikeä ja huvia

    – Aloitin lukemisen heti, kun VAKAVA-materiaali oli saatavilla, Ville kertoo. – Luin artikkelit kahdesti läpi ja toisella kerralla tein itselleni muistiinpanot, joiden avulla kertasin kokeeseen viimeisellä viikolla.

    – Ajatuksen kanssa lukeminen on tärkeintä, mitä opiskellessa voi tehdä. Jos lukemisesta tulee pakkopullaa, pidän tauon, koska mitään ei jää päähän, jos vain selaan tekstit läpi.

    Villen esimerkissä yhdistyvät klassiset neuvot kokeisiin valmistautumisesta. Opiskelu on kovaa työtä, joka tähtää tiedon omaksumiseen, eikä pelkästään ulkoa opetteluun. Luku-urakka kannattaa aloittaa ajoissa, mutta työn lisäksi vapaa-aikaa ei saa myöskään unohtaa. Ylirasittuneet ja stressaantuneet aivot omaksuvat tietoa huonommin kuin vireät. Mitään taikatemppuja opiskelun helpottamiseen ei ole, mutta pelkän lukemisen lisäksi voi kokeilla oppimista helpottavia tekniikoita. Ville luki valintakoemateriaalin ohessa kirjaa, jossa neuvottiin erinäisiä oppimistekniikoita. Parhaimmaksi oppimistavaksi kasvatusalalle pyrkivä nuori mies huomasi kuitenkin, kuinkas muuten, asioiden opettamisen itselleen.

    – Muistiinpanoja kerratessani tavallaan selitin itselleni asiat ääneen, jotta saisin tietoisesti palautettua seikat mieleeni. Tämän avulla sain luotua hyvin vahvat mielikuvat sivuista. Sehän on se kirous, kun istuu hiki pinnassa kokeessa ja yrittää palauttaa mieleensä lukemaansa. Muistaa kyllä sivun, jossa tieto oli, muttei itse tietoa.

    Monet ovat tänäkin vuonna osallistuneet maksullisille valmennuskursseille tukeakseen oppimistaan ja saadakseen varmuutta vastaustekniikoihin. Ville ei kuitenkaan harkinnut ilmoittautumista näille kursseille.

    – Oma mielipiteeni on, että kaikki tarvittava informaatio löytyy annetuista materiaaleista. Ja loppupeleissä oppimisessa on kyse pelkästään omasta motivaatiosta, hän toteaa.

     

    Koepäivän tunnelmia

    Eri oppiaineiden valintakokeet voivat poiketa huomattavasti toisistaan. VAKAVA-koe on monivalintakoe, ja vastattavia kysymyksiä on useita kymmeniä, jopa lähes sata. Ville oli valmistautunut suoritukseen tutkimalla aiempien vuosien tehtäviä, joten hän tiesi aikalailla mitä odottaa kysymystenasetteluilta.

    – Koe koetteli monien kysymysten takia vähän omaa kärsivällisyyttä. Vaikka pari kysymystä jäi hampaankoloon, poistuin kokeesta voittajafiiliksellä.

    Ville on pyrkinyt Tampereen yliopistoon aikaisemminkin, tosin silloin hakutoiveena ei ollut ensisijaisesti varhaiskasvatus vaan psykologia. Samaan aikaan käyty armeija kuitenkin haittasi ratkaisevasti valmistautumista ja opiskelupaikka jäi sillä kertaa saamatta. Välivuosi meni tiiviisti töitä tehdessä. Aikaisemmat kokemukset ovat kuitenkin omalla tavallaan tukena tämän vuoden kokeissa.

    – Stressiä on ehkä helpottanut se, että ympäristö ja koetilanne ovat tulleet tutuiksi, Ville pohtii.

    Varhaiskasvatuksen, kuten myös muiden kasvatustieteen tutkinto-ohjelmien valintakokeet ovat kaksivaiheiset. Kirjallisen VAKAVA-kokeen suorittaneet hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeisiin kokeesta saadun pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Jos Villen valintakoe menee suunnitellusti, edessä on vielä henkinen valmistautuminen toisen vaiheen kokeeseen.

    – Totta kai otan paineita kokeesta, onhan kyseessä tulevaisuuteen vaikuttava mitattava suoritus, Vuorio päättää.

    Lisää tietoa valintakokeista löytyy Tampereen yliopiston verkkosivuilta www.uta.fi/opiskelijaksi/valintakokeet.

     

    Villen viisi +1 vinkkiä

    1) Lue annettu materiaali ajan ja ajatuksen kanssa läpi, ilman kiirettä.

    2) Jos aiempien vuosien kysymykset ovat saatavilla, niitä kannattaa tarkastella. Niistä näkee esimerkiksi minkälaisia kysymyksenasetteluja tai kysymystyyppejä voi kokeessa mahdollisesti odottaa.

    3) Perustermistöä kannattaa treenata esimerkiksi sanakokeilla.

    4) Vaikka koe jännittää, kannattaa silti pitää leuka pystyssä. Vaikka hakijoita olisi monta sataa muuta, kaikilla on samat lähtökohdat ja he jännittävät todennäköisesti aivan yhtä paljon kuin sinäkin.

    5) Ota rennosti, äläkä pety, jos et heti ensi yrittämällä pääse sisään.

    +1) Älä tyydy mihinkään.

     

    Teksti Milla Kuisma
    Kuva Tuomas Hietala

     

     

      Kommentoi

      Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *