Arkisto: maaliskuu 2014

Näin haet opiskelijaksi Tampereen yliopistoon

Näin haet tutkinto-opiskelijaksi Tampereen yliopistoon:

Huom. Kuvan erillisvalitaosiossa kuvattu avoimen yliopiston väylä 1 on vain yksi osa erillisvalintaa, eikä siis varsinaisesti ole hakuväylä. Erillisvalinnassa määritellyt vaatimukset voidaan jossain tapauksessa täyttää käymällä avoimen opetuksen puolella kursseja.

Huom. Kuvan erillisvalitaosiossa kuvattu avoimen yliopiston väylä 1 on vain yksi osa erillisvalintaa, eikä siis varsinaisesti ole hakuväylä. Erillisvalinnassa määritellyt vaatimukset voidaan jossain tapauksessa täyttää käymällä avoimen opetuksen puolella kursseja.

Kevään yhteishakujen aikaan monia askarruttaa, miten yliopistoon oikeastaan voikaan hakea. Reittejä on monia, mutta tietoa hakumahdollisuuksista on toisinaan vaikea löytää. Onneksi Tampereen yliopiston opintosihteeri Susanna Hartikainen yliopiston yleisestä opintoneuvonnasta osasi vastata tähänkin kysymykseen, ja saimme tarkkaa tietoa hakuasioista opiskelijablogiin.(lisää…)

Filosofian logiikan kurssi kehittää ajattelua ja kasvattaa partaa

Kurkista kurssille

Pressiklubi kävi tutustumassa Filosofian koulutusohjelman peruskurssiin FILP2: “Logiikka”, 5op.

Mitä merkitsevät syntaksi, semanttinen kompositionaalisuusperiaate tai predikaattilogiikka? Näistä käsitteistä saimme maistiaisen, kun kävimme porukalla kurkkaamassa Tommi Vehkavaaran vetämää filosofian logiikka- kurssia. Logiikan kurssi kuuluu filosofian perusopintokokonaisuuteen, ja se on pakollinen kurssi filosofiaa pääaineena opiskeleville. Päätimme vierailla juuri tällä kurssilla, sillä vaikkei se kenties kuulosta ratkiriemukkaalta, haluamme kertoa muillekin kuin semantiikasta kiinnostuneille millainen kurssi on kyseessä.

Opintojakson aikana pyritään sisäistämään logiikan peruskäsitteitä siten, että opiskelija tunnistaa, ovatko tekstien päätelmät totuuden säilyttäviä. Kurssin suoritettuuaan opiskelija pystyy sekä lukemaan että kirjoittamaan predikaatti- ja lausepredikaattilogiikan kieliä. Vaikka nämä nämä sanahirviöt voivat kauhistuttaa muiden alojen opiskelijoita teknisyydellään, ovat ne yllättävän universaaleja ja hyödyllisiä minkä tahansa alan opiskelijalle.

DSC_0586

Aloitimme kurssin tutkistelun saapumalla luennolle kello kymmeneksi, ja istumalla luennon läpi kuin kunnon yliopistolaiset. Luennon aiheena oli lause- ja kielirakenteiden vertailu erilaisten kielijärjestelmien, kuten logiikan- ja suomenkielen, välillä. Luento vilisi hankalia ja parhaimmillaankin vain etäisesti tuttuja termejä, mutta huolimatta siitä että myös omasta ryhmästämme ainakin filosofian noviisina Sara ehti julistaa sisällön haastavuutta, ei luennoitsija tehnyt asioista mahdottomia ymmärtää. Pyry nuokkui luennolla lähinnä väsymystään, mutta vakuutteli ainakin itselleen sisällön olleen erittäin mielenkiintoinen. Tietojenkäsittelijänä Mikko olisi halunnut enemmän käytännön esimerkkejä aiheista, mutta ne käsitellään vasta harjoitusryhmässä.

Luennon jälkeen haastattelimme kurssin vetäjää, filosofeille pakollisen parran kasvattanutta Tommi Vehkavaaraa. Hän on filosofian tutkija ja tuntiopettaja, joka on pitänyt Tampereella ensimmäistä logiikankurssiaan jo 90-luvun puolivälissä.

Mitä kurssi käsittelee?

– Tämä on alkeiskurssi logiikan kielelle: siinä käsitellään filosofian logiikan ja formaalien kielien peruskäsitteitä, mutta opitaan myös taitoja, joilla jalostetaan päättelyä esimerkiksi havaitsemaan omia intuitiivisia ajatusvirheitä.

Mitä eroa on filosofian logiikan kurssilla ja samoja aiheita käsittelevällä matematiikan peruskäsitteet-kurssilla?

– Minun kurssillani käsitellään logiikan termejä enemmän filosofian kirjallisuuden termein. Painopisteenä on enemmän luonnollisen kielen ja logiikan kielen yhteys. Tentissä määritellään enemmän peruskäsitteitä sanallisesti, mutta on myös tehtäviä missä käännetään luonnollisen kielen esimerkkejä predikaattilogiikan kielelle.

Kenelle suosittelisit kurssia valinnaisena? Keille siitä olisi eniten hyötyä?

– Kenelle vaan! Ei siitä varsinaisesti mitään hyötyä ole, (naurua).  Logiikasta voi oppia sellaisia asioita, joita ei muuten tulisi ajatelleeksi. Ajattelun rakenne jalostuu analyyttiseksi ja kehittää yleistä tieteellistä ajattelua. Esimerkiksi loogisen seurauksen käsite on tärkeä kaikenlaisen argumentoinnin kannalta.

DSC_0578

Toinen haastateltavamme Sonja Tiitala — kurssilainen, kuten Pyry ja Mikkokin — on aloittanut yliopisto-opinnot juuri äskettäin. Hän oli ensimmäisellä luennollaan tammikuussa, mutta silti jo toisella filosofian luentosarjallaan. Logiikan kurssi on nimittäin alkanut vasta 6. helmikuuta. Omia henkilökohtaisia tunnelmiamme sekä kurssilaisina että kurssille kurkkaajina hämärsi se tosiasia, että kurssi on vasta toisella luennollaan – kaikilla (paitsi ehkä luennoitsijalla itsellään) oli hieman epäselvä käsitys siitä mitä tuleman pitää.

Kysyimme Sonjalta aluksi, että miksi ihmeessä hän oli eksynyt tälle tyypillisesti vanhojen kaulapartojen ja höyrähtäneiden matemaatikkojen alaksi tyypillisesti mielletylle kurssille. Totesimme kuitenkin jokseenkin yhteistuumin, että yksinkertaisen loogisen päättelyn ymmärrys on yleissivistävää, ja kyky ajatella asioita myös loogisesti on vähintääkin kiehtova.

Sonja kuitenkin kertoi odottavansa kurssin olevan melko haastava, hän kun ei ole koskaan mielestään ollut hirveän looginen, ja kurssi tuntuu vaativan kattavaa käsitteiden ja tekniikoiden hallintaa. Hän kuitenkin myönsi, että kurssin suoritusmuotoon liittyvät harjoitusryhmät sekä kaksi viikoittaista luentoa — vaikka ne kasvattavatkin viikkotuntimäärän hieman suureksi — helpottavat kurssin asiasisällön omaksumista.

Opiskelijalle, joka mahdollisesti miettii mitä logiikan kurssilla tehdään ja millaisen ihmisen tulisi opiskella logiikkaa, Sonja vastasi että kurssi vaikuttaa vaativan jonkin verran pohjatietoja joko matematiikan tai filosofian saralta, tai sitten luvassa on ilmeisesti melko työntäyteinen sarja luentoja.

Vaikka aluksi otaksuimmekin kurssin olevan ainakin aihepiiriltään meille hyvinkin etäinen, päädyimme haastattelujen ja keskustelun kautta lopputulokseen, että se on hyödyllinen ja sovellettavissa kaikilla tieteenaloilla.

Filosofia avaa näkökulmia asioihin, joita on ehkä pitänyt itsestäänselvyyksinä, sekä haastaa kysymään itseltään perusteluja ylipäätään millekkään näkemyksille. Logiikka puolestaan tarjoaa raa’an teknisen tarkastelutavan mille tahansa ajatusrakenteelle, ja kuten matemaattisia piirteitä omaavat aineet yleensäkin, myös logiikka auttaa oppimaan ja jäsentelmään ajatuksia huomaamattaan. Logikka on siis ajattelun kielioppia, ja se jos mikä on hyödyllistä yliopistolla.

Teksti: Mikko Helin, Pyry Keränen, Sara Reijonen

Haastattelut: Mikko Helin, Pyry Keränen

Kuvat: Sara Reijonen

 

Onko meistä menestyjiksi?

Ice Live Business Forum

Satapäinen yleisö oli kerääntynyt kuulemaan menestysekspertti Brian Tracyn esitystä Ice Live Business Forumissa Tampereella.

menestyä = elää, toimia tuloksekkaasti, onnekkaasti, saavuttaa tai tuottaa hyviä tuloksia, tulla hyvin toimeen; onnistua, selviytyä, suoriutua hyvin; edistyä, kehittyä (Nykysuomen sanakirja)

Kehitystä, motivaatiota ja inspiraatiota oli tarjolla komea kattaus Tampereella tammikuun lopussa, kun Ice Live Business Forum parkkeerasi kahdeksi päiväksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Superlatiivit lentelivät, kun maailman parhaimmat, vaikutusvaltaisimmat ja tunnetuimmat puhujat johdattelivat yleisön menestyksen saloihin. Lavalle astuivat muun muassa Brian Tracy, Bruce Dickinson, Elastinen, Seth Godin ja Antti Herlin.

Liike-elämän gurujen resepti menestykseen oli pohjimmiltaan melko yksinkertainen: hyppysellinen päättäväisyyttä, ripaus rohkeutta ja reilusti positiivisuutta.

Monet korostivat tavoiteasetannan merkitystä. Kun olet päättänyt mitä tahdot, mieti miten pääset maaliin. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoliksi tehty ainoastaan, jos suunnitelma saadaan toteutettua. Ota pieni askel kerrallaan, mutta ota se. Rohkene yrittää ilman pelkoa epäonnistumisista, sillä Godinin sanoin ”mikäli epäonnistuminen ei ole vaihtoehto, ei ole onnistuminenkaan”.

Ehkä näin perisuomalaisen sielunmaiseman kannalta tärkein opetus pulppusi Elastisen suusta: ”Hyvä meininki on uusi katu-uskottavuus”. Viime vuoden positiivisin suomalainen korosti, että innostus vie pitkälle, mutta totesi samaan hengenvetoon, etteivät positiivisuus ja energisyys tule itsestään, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.

Yksinkertaisuudestaan huolimatta resepti vaatii onnistuakseen kotikokilta melkoisesti. Menestyksen tien varrelle mahtuu sen verran monta pohjaan palanutta keitosta, että päättäväisyys, rohkeus ja positiivisuus ovat eittämättä koetuksella. Monen unelmansa saavuttaneen matka olisi varmasti loppunut lyhyeen ilman lähipiiriltä saatua tukea ja kannustusta.

Väistämättä nousee myös mieleen, että yksi salainen ainesosa jäi menestystä haalineilta puhujilta mainitsematta. Tässä kohtaa onkin syytä palata menestymisen määritelmään: ”elää, toimia tuloksekkaasti, onnekkaasti”. Onnekkuus on siis ainakin Nykysuomen sanakirjan mukaan yksi menestyjän tunnusmerkeistä.

Turha silti jäädä kotiin surkuttelemaan, mikäli et ole koskaan saanut kolmen suoraa hedelmäpelissä. Lähde päättäväisesti kohti tavoitettasi, askel kerrallaan, hymyssä suin. Onni voi odottaa jo kulman takana.

Tai ehkä vasta seuraavan kulman.

Tai sitä seuraavan.

 

Teksti ja kuva: Petra Mursu

Vastuullisuuden paikkaa etsimässä

Mikä saa yli 40 hengen porukan, koostuen niin opiskelijoista, opettajista, tutkijoista kuin yritysedustajista, kokoontumaan yhteen tammikuisena pakkaspäivänä? Vastauksia voi olla useita, mutta me kerromme niistä yhden. Kyseessä on siis Vastuullisuuden paikka liiketoiminnassa -keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus, joka järjestettiin torstaina 30. tammikuuta Linna-rakennuksessa. Tilaisuuden järjestäjätahoina toimivat Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan opintosuunta, vastuullisen liiketoiminnan ainekerho Shangri-La sekä Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut. Tapahtuman kantavana teemana oli tulevaisuuden asiantuntijuus ja osaamistarpeet vastuullisen liiketoiminnan saralla.

vastuullisuuspaneeli_opiskelijablogi

Vastuullisuuspanelistit. Kuvassa vasemmalta Matias Laine, Harri Kallio, Marita Valkonen sekä Matti Eskola.

Vastuullisen liiketoiminnan opintosuunnan johtaja Johanna Kujala aloitti tilaisuuden esittämällä vastuullisen liiketoiminnan opintosuunnan tarjoamia kursseja opiskelijoille ja yhteistyö- tai projektimahdollisuuksia yrityksille. Tämä jälkeen vastuullisuus-teemaan paneuduttiin paneelikeskustelussa, joka koostui nelihenkisestä panelistijoukosta ja puheenjohtajasta. Panelisteina toimivat kliiniseen lääketutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämispalveluihin keskittynyt FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola, toimitusjohtaja Harri Kallio Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä, turve- ja puupolttoainetuotannostaan tunnetun VAPO Oy:n Environmental Manager Marita Valkonen ja tutkijatohtori (SA) Matias Laine Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Paneelikeskustelua luotsasi vastuullisen liiketoiminnan maisteriopiskelija Peppiina Ahokas.

Kun mukaan oli saatu eri alojen edustajia, vastuullisuuskeskustelu sai monia ulottuvuuksia. Tämä johti siihen, että kukin panelisti korosti niitä vastuullisen osa-alueita, jotka oman yrityksen kannalta ovat keskeisimpiä. VAPO Oy:n Marita Valkonen painotti odotetusti vastuullista turvetuotantoa ja FinnMedi Oy:n Matti Eskola puheessa toistuivat tutkimuseettiset kysymykset. Harri Kallio Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä korosti puheessaan monopoliyhtiön erilaisia lähtökohtia toimia vastuullisesti.

Alan osaajille on tarvetta tulevaisuudessa

Paneelissa saatiin paljon keskustelua aikaan siitä, miten yritykset näkevät vastuullisuuden merkityksen yrityksissä tänä päivänä. Opiskelijan näkökulmasta oli mielenkiintoista kuulla työelämän edustajien ajatuksia siitä, mikä on vastuullisen liiketoiminnan erityisosaajien asema tulevaisuuden työelämässä. Panelistien viesti oli yksikantainen, ja heidän näkemyksensä mukaan alan osaajille nähtiin tarvetta tulevaisuudessa. Vastuullinen liiketoiminta nähdään yleisesti tärkeänä toimintona, jonka pitäisi olla sidottuna jokaiseen työntekijään ja -tehtävään, mutta erityisille yritysvastuuhenkilöille ja/tai tiimeille, jotka päätoimisesti vastaavat yritysvastuu asioista, ei kuitenkaan nähty tarvetta.

h_hytonen_opiskelijablogi

Hanna Hytönen oli tyytyväinen siihen, että paneelikeskustelu otti kantaa myös opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin vastuullisen liiketoiminnan saralla.

Yritykset, jotka eivät näe tarvetta palkata henkilöstöä toimimaan pelkästään näiden kysymysten parissa, voivat vaihtoehtoisesti investoida koulutuksiin, jotka kartuttavat henkilöstön tietoutta yritysvastuusta. Vastuulliseen liiketoimintaan erikoistuneet yritykset koostuvat ammattilaisista, jotka voivat auttaa yrityksiä kehittymään näissä asioissa. Opiskelijoiden tulevaisuutta hahmoteltiinkin osana organisaatioita, joiden kautta he tarjoavat erityisosaamistaan yritysten käyttöön.

Yleisöstä noin puolet oli opiskelijoita. Haastattelukierros kertoi, että opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tilaisuuden antiin. Paneelikeskustelu herätti jonkin verran yllätystä, kun yritysten edustajat eivät suoranaisesti nähneet vastuulliseen liiketoimintaan tähtäävässä osaamisessa suoranaista työllistymismahdollisuutta.

Panelistien mukaan suurin anti työelämään yliopistosta valmistuneella on nimenomaan valmiudet hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tuoda niihin tuoreita näkökohtia, miksei myös kestävään liiketoimintaan painottuvia. Toisaalta osallistuneista opiskelijoista oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla, miten panelistit näkivät monipuolisia työllistymismahdollisuuksia liiketoiminnan vastuukonsultoinnissa. Opiskelijoista olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös sellaisten yritysten näkökantoja, joiden ydintoiminta ei ole yhtä yleishyödyllistä.

Vastuullisuus – vain yhden asian liike?

Keskustelun perusteella yritysvastuuta tarkasteltiin melko kapeasti vain yhden asian liikkeenä. On ymmärrettävää, että erilainen liiketoiminta vaatii erilaista fokusta, mutta laajempi tarkastelu olisi varmasti ollut mahdollista. Lisäksi keskusteluun olisi kaivannut hieman kriittisyyttä, sekä keskustelua siitä mitä voisi tehdä toisin. Nyt keskustelu jäi melko pintapuoliseksi olemassa olevien hyvien asioiden kertaukseksi.

Erityisesti paneelista jäi mieleen tutkijatohtori (SA) Matias Laineen esiin nostama mielenkiintoinen kysymys siitä voiko liiketoiminta yksinkertaisesti jo lähtökohdiltaan olla vastuullisuuden periaatteiden vastaista. Voidaankin miettiä, onko olemassa yrityksiä joiden pelkkä olemassaolo on moraalisesti arveluttavaa? Esimerkkinä voidaan ajatella tupakkatehtaita, jotka tarjoavat asiakkailleen tuotetta, jolla tiedetään olevan monia terveyttä vaarantavia ominaisuuksia. Voisivatko yritykset, joiden liiketoiminta itsessään on kyseenalaista mahdollisesti kompensoida toimintaansa jotenkin? Voisiko vastaavankaltaisilla yrityksillä olla moraalinen velvoite toimenpiteisiin oikeuttaakseen toimintansa, vaikka liiketoiminnan ydin itsessään olisikin hyvin kyseenalaista.

Teksti ja kuvat:
Maria Inha, Katariina Joki, Teija Kohvakka ja Noora Rinta-Koivula