Mia

Historian alumnit tiivistivät yhteistyötä

Tampereen yliopiston entiset historian opiskelijat järjestivät alumnisitsit Helsingissä lauantaina 19. maaliskuuta. Tapahtuma oli suunnattu kaikille entisille tamperelaisille historianopiskelijoille.

Laulamisen ja syömisen lisäksi muisteltiin vanhoja proffia, opiskelijaelämää ja itse opiskelua sekä lausuttiin Tommy Tabermannin runoja. Kaikki historiaa Tampereella 1990-luvulta alkaen lukeneet ymmärtänevät viimeisimmän tärkeyden.

Tapahtuman idea sai alkunsa, kun useat entiset opiskelijat ovat töiden perässä pääkaupunkilaistuneet ja samalla kaivattiin jotakin yhteistä tapahtumaa, joissa voisi tavata vanhoja opiskelukavereitaan. Yhteensä sitseille osallistuikin 22 henkilöä.

Tapahtumaan saatiin Tampereen Yliopiston Alumni ry:ltä avustusta, mikä mahdollisti tilan hankkimisen ja jossakin määrin jopa ruokakulujen kattamista.

Tapahtuma oli alkupotku entisten Tampereen yliopiston historianopiskelijoiden alumnitoiminnalle Helsingissä, sillä seuraavaa yhteistä tapahtumaa ideoitiin jo sitsien yhteydessä. Tarkoituksena oli järjestää yhteinen opastettu retki Suomenlinnaan kesällä 2016. Tapahtuman innoittamana perustettiin myös Patinan alumnit Facebook-ryhmä alumnien yhteydenpitokanavaksi.

Tiedotteen laati Raigo Megerild

Tampereen yliopiston alumnisuhdetoiminta: Tampereen yliopiston Alumni

AlumniavustuksetAlumniavustuksia myönnetään esimerkiksi erilaisten alumnitapahtumien, ”luokkakokouksien”, vierailuluentojen, työelämävierailujen ja mentorointiohjelmien toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Alumniavustusta voidaan myöntää esimerkiksi kohtuullisiin tilavuokriin, tarvike- ja tarjoilukuluihin sekä markkinointikuluihin.

Avustusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella Tampereen yliopiston alumnirahastosta.

Yliopistolta Googlen älyautojen käytettävyystutkijaksi

Alumni maailmaa muuttamassa – Tampereen yliopiston opit ja jatkuva into oppia uutta veivät Anne Aulan aina Kaliforniaan asti. Siellä hän työskentelee unelmatyössään käyttäjätutkimuksen parissa Googlella.

anneaulaTampereen yliopistosta vuonna 2001 valmistunut Anne Aula opiskeli pääaineenaan psykologiaa. Opintojensa aikana hän löysi ulkomailta Minnesotasta intohimon käyttäjätutkimukseen.

– Maisterikoulutuksen aikana opiskelin puoli vuotta University of Twin Cities -yliopistolla ja siellä kävin ensimmäisellä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutussuhdetta käsittelevällä luennolla. Ihastuin siihen heti, Aula kertoo.

Tämä uusi ala johdatti hänet myöhemmin Googlelle.

Aula on mainio esimerkki siitä, millaista käyttäytymistieteellistä osaamista teknologia-ala kaipaa. Tampereen yliopistossa Aula jatkoi Interaktiivisen teknologian tohtoriopintoihin, jotka puolestaan toimivat ponnahduslautana takaisin ulkomaille. Sattumalta eräs Googlen työntekijä törmäsi netissä Aulan tohtoriopintojen aikana kirjoittamiin artikkeleihin ja otti häneen yhteyttä. Haastattelut jatkuivat puhelimessa ja kasvotusten, kunnes eräänä päivänä Aula sai sähköpostilla työtarjouksen.

– Mahdollisuus muuttaa ulkomaille ja työskennellä alan parhaiden kanssa tekivät päätöksestä helpon, Aula kertoo.

Työt Googlella hän aloitti vuonna 2006.

Aulan parin vuoden mittaiseksi tarkoittama työrupeama on nyt kestänyt lähes yhdeksän vuotta. Hänen tehtävänsä on auttaa eri tiimejä ymmärtämään, miten ihmiset käyttävät yrityksen nykyisiä tuotteita, ja miten tiimit voisivat tehdä niiden käytettävyydestä entistä parempia. Aula on tutkinut muun muassa käyttäjien kokemuksia Googlen itsestään ajavista autoista.

Nykyään tiiminvetäjän roolissa hänen työhönsä kuuluvat myös nuorempien tutkijoiden opastaminen ja mentorointi. Hän työskentelee tiiviisti toisten tutkijoiden, suunnittelijoiden ja insinöörien kanssa.

– Minulla on myös pari suomalaista kollegaa, joiden kanssa pääsen silloin tällöin puhumaan suomea, Aula kertoo.

Aula on löytänyt unelmatyönsä, eikä paluu Suomeen tunnu ajankohtaiselta.

– Google on erinomainen työnantaja, ja olen nauttinut ajastani täällä. Vielä nykyäänkin koen, että kehityn joka päivä käyttäjäkokemuksen asiantuntijana, hän arvioi.

Työ ei ole tuonut mukanaan ainoastaan alan huippujen kanssa työskentelyn, vaan Aula tapasi sen kautta myös amerikkalaisen miehensä.

Aulan mukaan opinnot Tampereen yliopistossa antoivat hyvän teoriapohjan, jonka päälle hän saattoi rakentaa ammatillisia taitoja. Tohtoriopintojen rinnalla hän sai kosketusta alan käytännön kokemukseen, kun hän työskenteli Tampereen yliopiston käytettävyyslaboratoriossa. Näistä taidoista hänelle oli hyötyä töiden alkaessa Googlella. Ja vaikka Tampereelle on Kaliforniasta pitkä matka, opintojen aikaiset ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan ole katkenneet.

Mutta millaisia vinkkejä Aulalla antaisi vielä opiskeleville? Miten tällaisen työuran voi saavuttaa?

– Opiskele ahkerasti, yritä saada alan työkokemusta opiskeluaikana harjoittelupaikkojen kautta, tutustu oman alasi ihmisiin ja ole avoin uusille kokemuksille ja mahdollisuuksille. Mieti, mitä rakastat ja tee sitä. Huolehdi myös siitä, että englannin taitosi ovat sujuvat ja CV:si kunnossa – niin sisällön kuin helppolukuisuuden puolesta.

 

Anne Aula

  • Syntynyt Oulussa
  • Asuu Piilaaksossa Kaliforniassa miehensä ja kahden bichon frisen Sumun ja Peanutin kanssa
  • On käyttäjätutkimuksen sekä ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen asiantuntija
  • Valmistui Tampereen yliopistosta 2001 pääaineenaan psykologia
  • Väitteli tohtoriksi yliopistolta vuonna 2005, väitöskirja Understanding user strategies and characteristics for developing web search interfaces
  • Muutti Amerikkaan ja aloitti työt Googlella 2006
  • Työskenteli 2006–2009 Google Searchin, 2009–2011 Google AdWordsin, 2011–2012 Google TV:n, 2012–2014 itseohjautuvien autojen parissa ja vuodesta 2014 Google Searchin ja Mapsin parissa

 

Teksti: Sija Eisto

Kuva: Anne Aula/Google

 

Juttu on julkaistu 19.5.2015 Tampereen yliopiston varainhankintakampanjan sivuilla Tieteenraivaajat.fi

 

Vastuullisuuden paikkaa etsimässä

Mikä saa yli 40 hengen porukan, koostuen niin opiskelijoista, opettajista, tutkijoista kuin yritysedustajista, kokoontumaan yhteen tammikuisena pakkaspäivänä? Vastauksia voi olla useita, mutta me kerromme niistä yhden. Kyseessä on siis Vastuullisuuden paikka liiketoiminnassa -keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus, joka järjestettiin torstaina 30. tammikuuta Linna-rakennuksessa. Tilaisuuden järjestäjätahoina toimivat Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan opintosuunta, vastuullisen liiketoiminnan ainekerho Shangri-La sekä Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut. Tapahtuman kantavana teemana oli tulevaisuuden asiantuntijuus ja osaamistarpeet vastuullisen liiketoiminnan saralla.

vastuullisuuspaneeli_opiskelijablogi

Vastuullisuuspanelistit. Kuvassa vasemmalta Matias Laine, Harri Kallio, Marita Valkonen sekä Matti Eskola.

Vastuullisen liiketoiminnan opintosuunnan johtaja Johanna Kujala aloitti tilaisuuden esittämällä vastuullisen liiketoiminnan opintosuunnan tarjoamia kursseja opiskelijoille ja yhteistyö- tai projektimahdollisuuksia yrityksille. Tämä jälkeen vastuullisuus-teemaan paneuduttiin paneelikeskustelussa, joka koostui nelihenkisestä panelistijoukosta ja puheenjohtajasta. Panelisteina toimivat kliiniseen lääketutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämispalveluihin keskittynyt FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola, toimitusjohtaja Harri Kallio Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä, turve- ja puupolttoainetuotannostaan tunnetun VAPO Oy:n Environmental Manager Marita Valkonen ja tutkijatohtori (SA) Matias Laine Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Paneelikeskustelua luotsasi vastuullisen liiketoiminnan maisteriopiskelija Peppiina Ahokas.

Kun mukaan oli saatu eri alojen edustajia, vastuullisuuskeskustelu sai monia ulottuvuuksia. Tämä johti siihen, että kukin panelisti korosti niitä vastuullisen osa-alueita, jotka oman yrityksen kannalta ovat keskeisimpiä. VAPO Oy:n Marita Valkonen painotti odotetusti vastuullista turvetuotantoa ja FinnMedi Oy:n Matti Eskola puheessa toistuivat tutkimuseettiset kysymykset. Harri Kallio Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä korosti puheessaan monopoliyhtiön erilaisia lähtökohtia toimia vastuullisesti.

Alan osaajille on tarvetta tulevaisuudessa

Paneelissa saatiin paljon keskustelua aikaan siitä, miten yritykset näkevät vastuullisuuden merkityksen yrityksissä tänä päivänä. Opiskelijan näkökulmasta oli mielenkiintoista kuulla työelämän edustajien ajatuksia siitä, mikä on vastuullisen liiketoiminnan erityisosaajien asema tulevaisuuden työelämässä. Panelistien viesti oli yksikantainen, ja heidän näkemyksensä mukaan alan osaajille nähtiin tarvetta tulevaisuudessa. Vastuullinen liiketoiminta nähdään yleisesti tärkeänä toimintona, jonka pitäisi olla sidottuna jokaiseen työntekijään ja -tehtävään, mutta erityisille yritysvastuuhenkilöille ja/tai tiimeille, jotka päätoimisesti vastaavat yritysvastuu asioista, ei kuitenkaan nähty tarvetta.

h_hytonen_opiskelijablogi

Hanna Hytönen oli tyytyväinen siihen, että paneelikeskustelu otti kantaa myös opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin vastuullisen liiketoiminnan saralla.

Yritykset, jotka eivät näe tarvetta palkata henkilöstöä toimimaan pelkästään näiden kysymysten parissa, voivat vaihtoehtoisesti investoida koulutuksiin, jotka kartuttavat henkilöstön tietoutta yritysvastuusta. Vastuulliseen liiketoimintaan erikoistuneet yritykset koostuvat ammattilaisista, jotka voivat auttaa yrityksiä kehittymään näissä asioissa. Opiskelijoiden tulevaisuutta hahmoteltiinkin osana organisaatioita, joiden kautta he tarjoavat erityisosaamistaan yritysten käyttöön.

Yleisöstä noin puolet oli opiskelijoita. Haastattelukierros kertoi, että opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tilaisuuden antiin. Paneelikeskustelu herätti jonkin verran yllätystä, kun yritysten edustajat eivät suoranaisesti nähneet vastuulliseen liiketoimintaan tähtäävässä osaamisessa suoranaista työllistymismahdollisuutta.

Panelistien mukaan suurin anti työelämään yliopistosta valmistuneella on nimenomaan valmiudet hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tuoda niihin tuoreita näkökohtia, miksei myös kestävään liiketoimintaan painottuvia. Toisaalta osallistuneista opiskelijoista oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla, miten panelistit näkivät monipuolisia työllistymismahdollisuuksia liiketoiminnan vastuukonsultoinnissa. Opiskelijoista olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös sellaisten yritysten näkökantoja, joiden ydintoiminta ei ole yhtä yleishyödyllistä.

Vastuullisuus – vain yhden asian liike?

Keskustelun perusteella yritysvastuuta tarkasteltiin melko kapeasti vain yhden asian liikkeenä. On ymmärrettävää, että erilainen liiketoiminta vaatii erilaista fokusta, mutta laajempi tarkastelu olisi varmasti ollut mahdollista. Lisäksi keskusteluun olisi kaivannut hieman kriittisyyttä, sekä keskustelua siitä mitä voisi tehdä toisin. Nyt keskustelu jäi melko pintapuoliseksi olemassa olevien hyvien asioiden kertaukseksi.

Erityisesti paneelista jäi mieleen tutkijatohtori (SA) Matias Laineen esiin nostama mielenkiintoinen kysymys siitä voiko liiketoiminta yksinkertaisesti jo lähtökohdiltaan olla vastuullisuuden periaatteiden vastaista. Voidaankin miettiä, onko olemassa yrityksiä joiden pelkkä olemassaolo on moraalisesti arveluttavaa? Esimerkkinä voidaan ajatella tupakkatehtaita, jotka tarjoavat asiakkailleen tuotetta, jolla tiedetään olevan monia terveyttä vaarantavia ominaisuuksia. Voisivatko yritykset, joiden liiketoiminta itsessään on kyseenalaista mahdollisesti kompensoida toimintaansa jotenkin? Voisiko vastaavankaltaisilla yrityksillä olla moraalinen velvoite toimenpiteisiin oikeuttaakseen toimintansa, vaikka liiketoiminnan ydin itsessään olisikin hyvin kyseenalaista.

Teksti ja kuvat:
Maria Inha, Katariina Joki, Teija Kohvakka ja Noora Rinta-Koivula

Järjestelmä saa erehtyä – ihminen ei

Mikko Aaltonen

Mikko Aaltonen

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetuksen kehittämissuunnitelmassa, joka on käytännössä hallitusohjelman toteuttamissuunnitelma, linjattiin vuonna 2011 että toisen asteen opiskelijoiden hakeutumista korkeakoulutukseen nopeutetaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut että ns. ”uusien ylioppilaiden” hakeutumista korkeakouluopintoihin helpotetaan. Suomessa on OECD-maihin suhteutettuna korkeat valmistumisiät, keskimääräinen tutkinnonsuorittamisikä on 27, 3 vuotta. Osaltaan tähän vaikuttaa myös toisen asteen ja korkeakoulutuksen väliset välivuodet, joita saattaa kertyä jopa 2-3.

Vaikka nuorempien hakijoiden suosiminen koulutukseen hakeutumisessa olisi kansantaloudellisesti järkevää, se on ongelmallista perustuslaissa määritellyn yhdenvertaisuuden kannalta. Vanhasen I hallitus yritti ratkaista ongelmaa antamalla pääsykokeiden lähtöpisteisiin 2-3 lisäpistettä siitä, mikäli hakijan ylioppilastutkinto oli suoritettu 2-3 vuotta ennen koulutukseen hakeutumista, mutta eduskunnan oikeusasiamies totesi käytännön positiiviseksi syrjinnäksi.

(lisää…)

Opiskelijajärjestöjen syksy – paras aika?

opiskelijasyksySyksy alkaa vääjäämättömästi lähestyä ja opiskelijajärjestöissä tämä merkitsee valmistautumista järjestötoimijoiden suurimpaan voimanponnistukseen, uusien opiskelijoiden vastaanottoon. Syksy on opiskelijajärjestöissä kiireellisintä ja vauhdikkainta aikaa. Omaa järjestöä on tehtävä tunnetuksi opiskelijoiden keskuuteen, perinteitä on siirrettävä ja varmistettava että uusien opiskelijoiden liittyminen uuteen opiskeluyhteisöön on mahdollisimman mutkatonta ja antoisaa. Syksy on myös oivallisin aika rekrytoida opiskelijajärjestöihin uusia jäseniä ja toimijoita ja siten varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Säännöllisin väliajoin esille nousevat myös syksyn opiskelijatapahtumat ja niissä tapahtuva alkoholinkäyttö. Opiskelijakulttuuria arvostellaan usein turhan ”kosteaksi” eivätkä isot haalaritapahtumat varsinaisesti näitä ennakkokäsityksiä kumoa. On hyvä kuitenkin todeta, että opiskelijat eivät juo muuta väestöä merkittävästi enempää. YTHS:n terveystutkimuksen 2012 mukaan opiskelijoiden keskimääräinen kulutus puhtaana alkoholina oli keskimäärin 3,7 l/v, tosin miesten ja naisten välillä oli huomattava ero nautitun alkoholin määrässä.

(lisää…)

Ensimmäinen TEDx-tapahtuma – uusia ideoita ja imagon kohentamista

Mistä TED-ilmiössä on kyse?

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden opiskelijat järjestivät marraskuun lopussa
Tampereen yliopiston ensimmäisen TEDx-tapahtuman. Siellä kuultiin innostavia näkemyksiä kasvatus- ja koulutusalan ajankohtaisiin haasteisiin liittyen. Tapahtuma oli kaikille avoin, mutta erityisesti kasvatusalan opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu.

TEDx TampereED  pohjautuu laajan suosion saavuttaneeseen 28-vuotiaaseen TED-formaattiin, jonka ideana on tuoda eri alojen parhaita puhujia samoihin tapahtumiin jakamaan levittämisen arvoisia ideoitaan maailmalle. Puhujat saavat 18 minuuttia aikaa kertoa näkemyksensä mahdollisimman vaikuttavasti ja inspiroivasti. Puheet viedään tapahtuman jälkeen kaikkien saataville Youtubeen, jossa niille on kertynyt kymmeniä miljoonia katselukertoja.

Nelipäiväinen TED-konferenssi järjestetään vuosittain Kaliforniassa, ja lisäksi TED (lyhenne käsitteistä Technology, Entertainment ja Design) myöntää lisenssejä erilaisille itsenäisille tapahtumanjärjestäjille ympäri maailman. Itsenäisiä TED-tapahtumia kutsutaan TEDx-tapahtumiksi. Tampereen yliopistolla järjestetty TEDx sai lisäksi ED-päätteen (education) erityisen koulutusalan teemansa vuoksi.

TED jakaa sivuillaan itsenäisille tapahtumajärjestäjille kattavat ohjeet aina logon suunnittelemisesta kameran käyttöön saakka, mikä madaltaa kynnystä lähteä järjestämään tapahtumaa. Toimivaksi todettu kuuluisa konsepti antaa tapahtumalle selkeät ja houkuttelevat puitteet.

(lisää…)

Luomuruoka ei maksa paljon

Harri Ahonen sonnustautuu essuun noutopäivinä.

Alakuppilan naulakoilla kävi tiistaina 11. joulukuuta kuhina. Tamyn luomuruokapiirin jäsenet ovat tulleet hakemaan tilauksensa ja tuomaan tyhjiä munakennoja. Kennot menevät uudelleen käytettäviksi Sarkalan luomutilalle ja myös siksi luomumunien hinta on edullisempi. Kennoissa ei ole luomumerkkiä, mutta sisältö on sitä. Historian opiskelija ja ruokapiirin aktiivi Harri Ahonen on itse käynyt tilalla vierailulla.

Onko luomueläimillä oikeasti paremmat oltavat kuin tehotuotannossa?

No, mua ei ole koskaan päästetty tehotilalle katsomaan, mutta luomutilalle on. Sarkalassa naudat liikkuvat miten huvittaa, myös talvella. Niillä on siellä aitaus ja pihatto, missä saa liikkua vapaasti” vastaa Ahonen. Myös kanat pääsevät ulos jaloittelemaan Sarkalassa ja rehu on tietysti luomuviljeltyä.

Myös toinen luomuaktiivi, Katariina Lehto, opiskelee historiaa. Hän pitää tärkeänä luomu- ja lähituotannon tukemista, mutta myös sitä, että ruokapiirin kautta opiskelijat saavat edullisesti kunnon ruokaa. ”Luomu on kuitenkin aika hintavaa, mutta haluan tukea sellaista tuotantoa. Ja onhan täällä kauheasti kaikkea herkullista.”

Ahonen mainitsee luomuruokapiiriin kuulumisen syiksi sen, että ruoka on puhtaampaa kuin tehotuotettu ja sen alkuperä on tiedossa. ”Lisäksi tässä on sosiaalinen puoli, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.”

(lisää…)

Viestinnän asiantuntijalla on monenlaista osaamista

Saila Sorsa, Outi Puhakka, Turo Leppänen, Anna Kankainen ja Essi Vatilo ovat ponnistaneet työelämään kieli- ja käännöstieteiteistä.

Kielten opiskelija voi sijoittua työelämässä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Sivuaineet ohjaavat pitkälti humanistin uravalintaa, mutta yhtä lailla yllättävästä sivuaineesta voi olla työssä hyötyä. Ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämässä Kielten opiskelijat asiantuntijatehtävissä -tapahtumassa omasta työnkuvastaan kertoi viisi entistä kielten opiskelijaa, jotka ovat sijoittuneet viestintä-, markkinointi-, koulutus- ja koordinointitehtäviin.

Kieltenopiskelijoiden on tärkeää tunnistaa oma osaamisensa viestinnän asiantuntijana, sillä vastaanotto työhaastattelussa ei ole aina positiivinen. Outi Puhakka kertoo, että kuultuaan hakijan opiskelevan venäjän kieltä haastattelija oli naurahtanut ja sanonut: ”Jahas, milloinkas ajattelit vaihtaa pääainetta?”

(lisää…)

Hiukan onnea, hiukan sattumaa – sekä vahvaa kieliosaamista ja monialaisuutta

Turo Leppänen – entinen kielen opiskelija, nykyinen asiantuntija

Saksan kielestä ja kulttuurista valmistunut Turo Leppänen valaisee, kuinka kielten opiskelijat voivat suuntautua asiantuntijatehtäviin.

Yliopisto teoriapainotteinen ponnahduslauta työelämään

– Yliopistolla ei voi oppia kaikkea.

Se on hyvä paikka oppia perustietoja, joiden avulla edetään työelämään. Käytännön puoli puolestaan opitaan työpaikalla. Yliopistolta ammennettava hyvä kielitaito ja itseä kiinnostavat sivuaineopinnot ovat alkuun pääsemisessä keskeisessä roolissa.

Melko yleinen kielten opiskelijoiden huoli on tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttävä työttömyys. Monelle on melko epäselvää, mitä valmistumisen jälkeen ylipäätään tulee tapahtumaan ja millaisiin töihin kannattaisi pyrkiä. Humanisteillekin on työpaikkoja, kunhan niitä osaa vain etsiä. Opettajaksi ryhtyminen ei ole ainoa vaihtoehto.

(lisää…)