Kirjoittajalta Jenni Salo

Akateeminen vapaus ei sovi kaikille

Lukiolaisen korviin akateeminen vapaus kuulosti hienolta: kirjatenttejä, kurssin luentoja pari hassua tuntia viikossa, ja nekin alkavat vartin yli, eikä läsnäoloista pidetä kirjaa. Mikä vapaus, mikä itsenäisyys! Myös ne julkituodut negatiivisemmat kokemukset (edelleen) kääntyvät loppujen lopuksi suuriksi henkilökohtaisen kasvun menestystarinoiksi. Se olinkin vain minä hölmö, joka ei ollut vielä sopeutunut yliopiston tapoihin eikä osannut ottaa tarpeeksi vastuuta omista opinnoistaan. Nyt ymmärrän… Read more →

Discipulus graduatus – aika yliopiston jälkeen

Alumnihaastattelun myötä Pressiklubi palaa kielitieteen kartoittamattomille seuduille! Pelottomin mielin lähdimme tutkimusmatkalle etsimään todisteita kielten opiskelijoiden evoluutiosta. Retkemme oli menestyksekäs, ja löysimmekin teille, arvon lukijat, erityisen eksoottisen fossiilin, englannin käännöstieteen opiskelijan kantamuodosta kehittyneen Discipulus graduatuksen, Arttu Reinikaisen.     Mitä opiskelit ja milloin? – Pääaineeni oli käännöstiede (englanti), jonka syventävinä opintoina opiskelin teknisen viestinnän erikoistumisohjelmassa. Tekninen viestintä käsittää mm. käyttöohjeiden laadintaa ja laitedokumentaatiota. Sivuaineina minulla… Read more →

La linguistique contrastive: un cours vraiment utile // Kontrastiivinen kielitiede – todella hyödyllinen kurssi

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen kielten opiskelusta? Epäsäännöllisiä verbejä ja muita ihanaisia kielioppien erikoispiirteitä? Järkyttävä määrä työtä ja surkea määrä opintopisteitä? Ei siis paljon mitään.  Mysteerin selvittämiseksi Pressiklubi metsästi käsiinsä Elina Puumalaisen, 21-vuotiaan ranskan kielen opiskelijattaren, ja pyysi tätä valitsemaan mielesensä kurssin, jonka saloja valottaisi. Tällä kertaa kurssikurkistuksissa pääsemme siis tutustumaan ranskan kontrastiivisen kielitieteen kurssiin (RANAV2), josta saa kokonaista 5 opintopistettä. Read more →

Ei menny niinku Strömsössä

Tänään Jenni-tädin tarinatuokiossa kuulemme siitä, kun suorittajan suunnitelmat menevät plörinäksi. Lukiosta pois 2,5 vuodessa, siitä suoraan yliopistoon enimmillään kuudeksi vuodeksi ja maisteri viimeistään 25-vuotiaana. No, lukio venyi yhden kurssin takia tavalliseen kolmeen vuoteen. Mut eipä siinä, ei tammikuussa olisi alkanut kuitenkaan mitään kiinnostavaa koulutusta. Valtakunnallisen taloustietokilpailun finaali, kirjoituksista ällää ja eetä, lukematta, mutta oh pls, tietysti pääsen haluamaani yliopistoon ensimmäisellä… Read more →

Sairauslomalle kesken opintojen?

Pää poikki, jalka kainalossa, kurssit jää kesken, eikä vaan pysty? Älä huoli, et ole yksin! Taivaskaan ei putoa niskaasi! Yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä kertoo, että viime syksynä opintotukea saavista opiskelijoista 630 joutui selvittämään opintotukilautakunnalle opintojen hidasta etenemistä. Näistä 17,5% ilmoitti syyksi sairauden. Mutta mitä tehdä, kun opiskelukyky on pitkäaikaisesti heikentynyt sairauden vuoksi? Kitkuttaa eteenpäin hammasta purren, opintotukikuukausia tuhlaten ja heikkoa… Read more →

Koskelan torppa ja kissat

Oli synkkä ja myrskyinen yö, tai sitten ei. Tai ehkä kuvainnollisesti, ja pitkä sellainen. Pariin vuoteen en ollut käynyt yliopistolla kuin muutaman hassun kerran. Opinto-oikeuden mittari raksutti, mutta pistetili jumitti paikallaan. Onneksi minulla oli kuitenkin oma Koskelan torppani, kiinnekohta elämässä, jonka vuoksi kieriä sängystä päivittäin ja raivata lisää suota. Minulla oli kissani, joille halusin olla paras mahdollinen kumppani. Kuokin pitkään… Read more →