Meri-Tuuli Nevala

Vinkit gradun tekoon tekijältä toiselle

Oma graduprojektini alkoi alkusysksystä. Syksyn ja alkutalven tuskailujen ja puurtamisen jälkeen graduni alkaa olemaan viimeisiä silauksia vaille valmis, vaikka se hieman ihmelliseltä tuntuukin.

Itselleni gradu tuntui alkuvaiheessa kovinkin valtavalta projektilta, enkä ollut varma miten saisin vietyä sen kunnialla loppuun. Nyt näin (lähes) valmiin gradun myötä voin todeta maalailleeni aivan liian suuria piruja seinille ja tehneeni joitain asioita vaikeimman kautta.

Jälkiviisas on aina helppo olla, joten kasasin oman kokemusteni perusteella muutaman vinkin gradun tekoon alla olevaan esitykseen. Mitä vinkkejä sinä antaisit gradua aloittelevalle opiskelijalle?

 

Näin taltutat kaamosoireet!

Syystalven pimein ajanjakso, kaamosaika on juuri meneillään ja monet meistä kärsivät sen aiheuttamista oireista, kaamosmasennuksesta tai kaamosrasituksesta. Kaamosoireilu ei ole lainkaan epätavallista, kaamosmasennuksesta kärsii noin 1% väestöstä ja kaamosrasituksen tuomista oireista jopa 10-30%.

Kaamosmasennuksen oireet ovat hyvin samanlaisia kuin yleisesti masennuksessa, erotuksena oireiden sijoittuminen kaamosaikaan ja niiden häviäminen kesällä. Oireita ovat muunmuassa surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokoemisen menettäminen. Kaamosrasituksen oireet ovat masennuksen oireita lievempiä, ja niitä ovat esimerkiksi makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.

Alla olevassa graafissa on esitetään kuinka kaamosoireita voi helpottaa kotikonstein. Muista että itsehoito ei kuitenkaan aina välttämättä tehoa ja tällöin kannattaakin ottaa yhteyttä esimerkiksi YTHS:n mielenterveyspalveluihin riittävän hoidon saamiseksi.

 

Näin taltutat kaamosoireet

 

Työelämän Kontaktipäivä: työelämätietoa generalisteille

Työelämän Kontaktipäivä Tampereen yliopistolla 27.1.

Työelämän Kontaktipäivä Tampereen yliopistolla 27.1.

Puolenpäivän aikoihin, tiistaina 27.tammikuuta, Tampereen yliopiston alakuppilan ympäristössä kävi tavallista kovempi kuhina. Aulaan oli pystytetty kolmisenkymmentä ständiä, joiden ympärillä parveili niin opiskelijoita kuin yritysten ja organisaatioiden esittelijöitäkin. Kyseessä ei ollut yliopistolla vuosittain järjestettävät Yrityspäivät, vaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän Työelämän Kontaktipäivän Kontaktiareena.

Toinen työelämätapahtuma, miksi?

Työelämän Kontaktipäivä on Tamyn järjestämä työelämätapahtuma Tampereen yliopiston opiskelijoille. Kontaktipäivän kohderyhmänä ovat erityisesti generalististen alojen opiskelijat, eli he jotka eivät valmistu yliopistosta suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin.

(lisää…)

Työskentelisitkö opintojen ohella, jos se ei olisi toimeentulon kannalta olennaista?

Tätä kysymystä olen miettinyt usein. Olen työskennellyt opintojeni ohella koko sen ajan, minkä olen opiskellut yliopistossa. Työskentely opintojen ohella ei ole  mitenkään erikoista tai harvinaista, vaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee töitä opintojensa ohessa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2012 58% prosenttia korkeakouluopiskelijoista työskenteli joko osa- tai kokoaikaisesti opintojensa ohella lukukausien aikana. Mikä sitten saa opiskelijat lisäämään työtaakkaansa opintojensa lisäksi tekemällä myös töitä?

Hyvä työelämä hakusessa

(lisää…)

Korkeakouluharjoittelu Katajanokalta käsin

Viisi kuukautta sitten, toukokuun ensimmäisen maanantaiaamuna, istuin ensimmäistä kertaa metrossa matkalla tyoharjoittelupaikalleni. Tunsin oloni yhtäaikaa jännittyneeksi ja innostuneksi, sillä kolme kuuakautta kestävä harjoittelujaksoni ulkoasianministeriön viestintäyksikössä oli alkamassa. Edellisellä viikolla olin kantanut tavarani varastoon Tampereella, luovuttanut asuntoni avaimet alivuokralaiselle, palauttaut viimeiset kurssitehtävät ja ajanut matkalaukkuineni Helsinkiin.

Jo vuodenvaihteen tienoilla selaillessani ensimmäisiä harjoittelupaikkailmoituksia Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivuilta minulle kävi selväksi, että seuraavan kesän tulisin viettämään Helsingissä. Oikeastaan kaikki itselleni ja alaani soveltuvat harjoittelupaikat sijaitsivat Pääkaupunkiseudulla.

Harjoittelupaikan löytäminen

Harjoittelupaikan löytyminen kävi kohdallani loppujen lopuksi suhteellisen kivuttomasti, lukuunottamatta yhtä todella kovassa flunssassa käytyä työhaastattelua. Jotain kuitenkin tässä kyseisessä haastattelussa flunssasta huolimatta tein oikein, sillä sain harjoittelupaikan.

Vaikka harjoittelupaikka löytyi minulla suhteellisen helposti, olisin toivonut että päätös yliopiston myöntämästä harjoittelutuesta olisi tullut hieman aikaisemmin kuin helmikuun alussa. Useaan harjoittelupaikkaan tuo harjoittelutuki vaadittiin ja useaa paikkaa myös piti hakea jo ennen helmikuuta, joten hakemuksia joutui lähettämään hieman vajain tiedoin. Onneksi, ainakin omalla kohdallani, työnantajat ymmärsivät tämän ja olivat valmiita odottamaan päätöstä harjoittelutuesta.

Kesäinen aamuaurinko ja viimeiset metrit harjoittelupaikalle.

Kesäinen aamuaurinko ja viimeiset metrit harjoittelupaikalle.

Osana työyhteisöä

Tuona toukokuisena aamuna olin siis matkalla Katajanokalle ennenmuinoin suola- ja banaanivarastona toimineeseen rakennukseen, jossa nykyisin ovat ulkoasiainministeriön viestintäyksikön tilat. Ensimmäinen päiväni harjoittelussa meni hyvin samoissa merkeissä kuin missä tahansa uudessa työpaikassa: vastaan tuli paljon uusia kasvoja, nimiä, järjestelmiä, toimintatapoja ja laitteita. Pääsin kuitenkin nopeasti kiinni päivittäisiin rutiineihin hyvän perehdytyksen  ja avulaiden työkavereiden ansiosta. Tehtäväni harjoitteluni aikana olivat monipuolisia, mielenkiintoisia ja haastavia, mutta eivät kuitenkaan liian vastuullisia juuri taloon tulleelle.

Jo ensimmäisistä päivistä lähtien koin, että olin täysipäinen työyhteisön jäsen, enkä vain se harjoittelija, joka ei tiedä mistään mitään ja jota pitää kokoajan neuvoa. Tähän varmasti vaikutti se, että ulkoministeriön diplomaatti- ja hallintoviroissa tapahtuu tehtävänkiertoa. Niin sanotuilla yleisurilla työskentelevät henkilöt vaihtavat työtehtäviään keskimäärin 3-4 vuoden välein, joko ministeriön sisällä, ulkomaanedustustosta toiseen tai ministeriön ja edustustojen välillä. Työyhteisössä on siis totuttu jatkuvaan muutokseen, perehdyttämiseen ja oppimiseen.

Mitä tästä kaikesta jäi käteen?

Harjoittelujaksoni aikana opin paljon ja monelta eri alueelta. Opin asioita itsestäni, viestinnästä yleisesti ja tarkennetusti juuri ulkoasianhallinnon viestinnästä sekä yleisesti ulkoasianhallinnosta ja valtiosta työnantajana. Ehkä tärkeimpiä oppimiskokekemuksia olivat kuitenkin omien vahvuuksieni ymmärtäminen viestinnän alalla sekä tulevaisuuden työtehtävätoiveideni selkeytyminen. Tietenkin myös käytännön työ verkkoviestinnän parissa opetti paljon ja antoi myös uusia eväitä opintoihini.

Omien kokemuksieni pohjalta suosittelisin harjoittelua lämpimästi kaikille. Niin harjoittelua yleisesti, kuin ulkoasianministeriötä harjoittelupaikkana. Myös niiden, joille harjoittelujakso ei kuulu pakollisena opintosuorituksena opintoihin, kannattaa mielestäni harjoittelu suorittaa, mikäli se vain on mahdollista ja mielenkiintoa löytyy.

Oma harjoittelujaksoni oli oikein onnistunut, opettavainen ja myös kaikin puolin hyödyllinen; Istunhan edelleen, näin kaksi kuukautta harjoitteluni päättymisen jälkeen, arkiaamuisin siinä samaisessa metrossa matkalla Katajanokalle.

Kiinnostuitko harjoittelusta?

  • Tampereen yliopiston Workit.net välittä työ- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja valmistuneille.
  • Korkeakouluharjoittelusta ulkoasianhallinnossa löytyy lisätietoja ulkoasianministeriön verkkosivuilta.