viestinta@uta.fi

Yhdessä vai erillään?

Mikko Aaltonen

Mikko Aaltonen

Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli pohdiskeli lukuvuoden avajaispuheessaan Tampereen muuttamista yhdeksi korkeakoulualueeksi, joka käytännössä tarkoittaisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston sulautumista yhdeksi korkeakouluyksiköksi. Ajatus on vallitsevan trendin mukainen, sillä vuodesta 2009 suomalaisten korkeakouluyksiköiden lukumäärä on vähentynyt 22:sta 14:ään, pääosin fuusioiden kautta.

Lukuja

Fuusioitunut yliopisto toimisi kolmella kampuksella ja lisäksi sillä olisi oma täydennyskoulutuskeskus. Olettaen että fuusioitumisen yhteydessä mitään tutkinto-ohjelmia ei karsittaisi, siinä voisi suorittaa 10 tutkintonimikettä ja arkkitehdin tai DI-tutkinnon yhteensä 12 pääaineessa. Lisäksi yliopistossa olisi tarjolla useita maisteriohjelmia. Yliopistossa olisi yli 26 000 opiskelijaa, mikä tekisi siitä Suomen toiseksi suurimman yliopiston. Kyseessä olisi myös ainutlaatuinen monitiedeyliopiston ja teknillisen yliopiston fuusio.

Mahdollisuuksia

Fuusioitumisella tiivistettäisiin jo entisestään tiivistä yhteistyötä. Tampereella on olemassa tehokas infrastruktuuri, joka tukisi yhden yliopistokeskittymän syntymistä ja antaisi mahdollisuuden poikkitieteelliseen keskusteluun sekä monipuolisten tutkintojen suorittamiseen. Lisäksi esim. kirjastopalveluita voitaisiin yhdistää ja saada niitä tehokkaampaan käyttöön. Uusi yliopistokeskus muodostaisi todellisen haastajan pääkaupunkiseudun yliopistokeskittymille ja voisi kilpailla tasaväkisesti parhaista opettajista ja tutkijoista. Professuureista olisi kova kilpailu.

(lisää…)

Opiskeluajat – yksi ongelma, monta syytä

Mikko Aaltonen

Mikko Aaltonen

2000-luvulla arkikieleemme ovat ujuttautuneet sellaiset termit kuin ”kestävyysvaje”, ”suuret ikäluokat”, ”eläkepommi”, ”työvoimapula” ja ”työurien pidentäminen”. Keskustelu toimista työurien pidentämiseksi alkoi jo Matti Vanhasen II/Mari Kiviniemen hallituksen aikana, ja työurien pidentäminen on kirjattu myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Yhtenä tärkeänä keinona työurien pidentämisessä on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite opiskeluaikojen lyhentämisestä.

Tavoitetta opiskeluaikojen lyhentämisestä on toistettu niin usein, että siitä on tullut eräänlainen kaikenkattava mantra julkisessa keskustelussa. Samalla ajatuksesta, että suomalaiset opiskelevat liian pitkään ja hitaasti, on tullut eräänlainen valtakunnan totuus. Tämä oletus perustuu lähinnä kahteen faktaan: Suomessa keskimääräinen valmistumisikä korkea-asteen koulutuksesta on 28 vuotta, joka on OECD-maiden kolmanneksi korkein. Toiseksi, vuoden 2005 yliopistolain uudistuksessa alemman korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritettiin 3 vuotta ja ylemmän 5 vuotta. Tähän läpäisyasteeseen yltää vain hieman alta puolet . Molemmat faktat perustuvat vahvasti pelkästään tilastointiin ja täten tarjoavat vain yhteenvetoa, jonka jokainen voi tulkita haluamallaan tavalla. Yksinkertaisimmalta tuntuva selitys olisi tietysti, että suomalaiset opiskelijat olisivat poikkeuksellisen laiskoja, saamattomia tai mukavuudenhaluisia, mutta kelpaako se vain yksipuoliseksi selitykseksi tähän?

(lisää…)

Suomen kielellä opiskelun alkuun

Meksikolaisella Myriam Murillolla, egyptiläisellä Anthony Gergisillä ja latvialaisella Timofejs Zaicevsilla oli samanlaiset ennakkoluulot Suomesta: koulutus huippua, ihmiset kylmiä. Kaksi viikkoa Suomessa on häivyttänyt toisen ennakkoluuloista.

Meksikolaisella Myriam Murillolla, egyptiläisellä Anthony Gergisillä ja latvialaisella Timofejs Zaicevsilla oli samanlaiset ennakkoluulot Suomesta: koulutus huippua, ihmiset kylmiä. Kaksi viikkoa Suomessa on häivyttänyt toisen ennakkoluuloista.

Tamperelaisten korkeakoulujen järjestämään kesäkouluun saapui elokuussa 27 opiskelijaa 17 maasta. He ovat tulossa opiskelemaan Tampereen yliopistoon, Tampereen teknilliseen yliopistoon tai Tampereen ammattikorkeakouluun.

– Puolet opiskelijoista on tutkinto-opiskelijoita, toinen puoli heistä tuli joko lukukaudeksi  tai lukuvuodeksi vaihto-opiskelijaksi, kertoo Unipolin koordinaattori Outi Kärenlampi.

– Minä pidän suomalaisia kivoimpina ihmisinä, joita koskaan olen tavannut. Olin myös innostunut jääkiekosta, sanoo Myriam Murillo.

Timofejs Zaicevs on ottanut Suomessa alleen polkupyörän ja kokeillut jo soutamista.

– Olin Keijärvellä ja tapasin ihania suomalaisia. Minusta tamperelaista ihanuutta ovat myös maisemat ja metsät!

Opettajat erinomaisia

Egyptin Kairosta Suomeen saapunut Anthony Gergis on heittänyt ennakkoluulonsa kylmistä suomalaisista romukoppaan ja puhuu innoissaan myös eukonkannosta ja jääkiekosta.

– Minusta suomalaiset opettajat ovat kerrassaan mainioita, he ovat taidokkaita ja osaavat ottaa oppitunnin haltuun. Ihastuin myös Tampereen teknillisen yliopiston laboratorioiden tasoon ja odotan innolla opintoja siellä.

(lisää…)

Finland is where my heart is

Me and my Finnish language teacher Sini-Mari Lepistö.

Me and my Finnish language teacher Sini-Mari Lepistö.

I’m Jinggay Pagatpat from the Philippines. It’s my second time to visit Finland. I’ve been here for ten months now. To be exact, I live in the southern part of the country called Sastamala.

There is so much to say about Finland. With it’s fascinating people, rich culture, favorable weather, and varied lifestyles, you’ll have it all. Having been given the chance to visit Finland for the second time is something I will truly treasure for the rest of my life.

Life in a foreign land is a bewildering and challenging experience. It is indeed a big challenge on my part to cope with loneliness for being away from my most treasured family, friends and students. As a foreign student, I didn’t have any idea as regards to schooling in a Finnish environment, particularly on the educational system and how students and teachers interact with each other.

Despite the seemingly challenging adventures in this foreign soil, I am able to surpass it with the help of a very special person, my Finnish language teacher, Sini-Mari Lepistö. My classmates from Spain, Lithuania, Hungary, England and America call her by her first name. I am the only student who addresses her ’Ma’am’, and there are times when I say ’Kiitos rouva’ (for ’Thank you Mrs.’)  if she hands in something to me. I sometimes find it awkward to call her ’Ma’am’ in the classroom, though, because Finnish teachers are addressed by their first names and never put emphasis on honorific titles which is very different from the Philippine culture.

(lisää…)

”Nauttikaa opinnoista, miettikää työelämää, tutustukaa ihmisiin”

Juho-Pekka Jortama

Ohi on! Juho-Pekka valmistui kuuden opiskeluvuoden jälkeen ja kertoo nyt omat vinkkinsä tuoreille opiskelijoille.

Tampereen yliopistosta valmistui kevätlukukauden 2013 aikana (13.6. mennessä) 584 kandidaattia, 619 maisteria ja 49 tohtoria. Yksi heistä on sosiaalitieteiden tuore maisteri Juho-Pekka Jortama, 27.

 

No Juho-Pekka, miltä tuntuu olla maisteri?

– Olo on aika vapautunut. Kuuden vuoden projekti on nyt ohi ja yksi elämänvaihe on takana. Nyt suunnataan sitten uusiin koitoksiin.

Mitäs tulevaisuudessa?

– Tulevaisuuden toiveina olisi oman alan töiden löytäminen. Päästä käyttämään niitä tietoja ja taitoja, joita täällä on oppinut, sellaisessa ympäristössä, joka itseä kiinnostaa. Tietysti heti ei välttämättä pääse sellaisiin töihin, mutta jos se jossain vaiheessa olisi mahdollista, niin olisin kyllä hyvin tyytyväinen.

Mikä oli parasta opiskelussa?

– Kokonaisvaltainen oppiminen erilaisista asioista, se että on kasvanut sekä ihmisenä että opiskelijana. Sellainen oman tiedon ja oman ymmärryksen lisääminen, tiedon yhdistäminen siihen, miten näkee asioita. Sekä tietysti ihmiset, sosiaalinen aspektihan opiskelussa on hyvin tärkeää.

(lisää…)

Monet polut tutkijaksi

Monet polut tutkijaksi

Tutkijaksi ei aina synnytä eikä suunta ole välttämättä selvä vielä opintojen aikanakaan. Tie tutkimuksen tekemiseen saattaa kulkea monenlaisten vaiheiden kautta.

– Taaksepäin katsoessa oma polku saattaa näyttää suoralta. Urapolut ovat kuitenkin urapolkuja vasta jälkeenpäin, muistuttaa tohtorikoulutettava Maija Mattila.

– Matkan varrella valinnat eivät suinkaan ole niin selviä.

Mattila oli yksi keväällä 2013 järjestetyn Työtehtävänä tutkimus – näkökulmia työstä tutkimuksen parissa -tapahtuman puhujista. Tapahtumassa omasta työstään ja polustaan siihen kertoivat Mattilan lisäksi tutkijatohtori Nelli Piattoeva Tampereen yliopistosta, tutkija Merja Kallio-Peltoniemi Tilastokeskuksesta, vapaa kirjallisuudentutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen sekä tutkija Outi Penninkangas Mediamuseo Rupriikista.

Tutkijan nimikkeellä tehdään töitä monenlaisissa organisaatioissa ja työn sisältö vaihtelee tarkoituksen mukaan; toisissa organisaatiossa työn keskiössä on itse tutkimus, toisissa taas esimerkiksi tutkijoiden rekrytointi. Tilaisuuden kaikki puhujat korostivat kuitenkin uteliaisuutta ja rohkeutta katsella myös oman alan ulkopuolelle. Mielenkiintoinen polunpää saattaa löytyä yllättävästäkin paikasta.

(lisää…)

Opintotuen ikuinen ongelma

Mikko Aaltonen

Mikko Aaltonen

Keväällä 2013 opintotuki ja sen rakenteellinen kehittäminen on ollut useita kertoja keskustelussa. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhteydessä sovittiin opintotukeen tehtävästä kustannusneutraalista muutoksesta, jonka tarkoituksena oli nopeuttaa opintoja ja osaltaan nopeuttaa työelämään siirtymistä. Hallituksen budjettiriihessä ei kuitenkaan poliittista tahtoa opintotukijärjestelmän täysremonttiin löytynyt, joten nykyinen malli jäi voimaan. Viimeksi asia oli tapetilla toukokuussa valtiovarainministeriön julkaistua Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset -raportin, jossa pohdittiin keinoja siirtää opiskelujen viivästymisestä aiheutuvia kustannuksia opiskelijan harteille. Yhtenä keinona esitettiin opintotukijärjestelmän uudistamista.

(lisää…)

Onni yksillä – kesä opiskelijallakin

Mikko Aaltonen

Mikko Aaltonen

”Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen.” Kaikki merkit viittaavat kesän saapumiseen: lämpötilan nousu, valoisan ajan lisääntyminen ja ihmisten käyttäytyminen. Ihmisten energiataso nousee, kaupungilla näkyy luokkaretkijoukkoja ja vastaantulijoiden kasvoilla näkyy selittämätöntä hymyilyä ja hyväntuulisuutta.

Suomen kesä lienee ainutlaatuinen ilmiö. Koko vuoden ihmiset jaksavat työskennellä, raataa ja venyä tämän parin kuukauden lämpimän ja valoisan ajanjakson vuoksi. Tuon parin kuukauden valon ja lämmön ajanjakson aikana suomalaisten tulisi siis rentoutua ja kerätä voimavaroja niin että he jaksavat edessä olevat syksyn pimeät illat, marraskuun räntäsateet ja loputtoman pitkät talvi-illat. Kesä antaa ihmisille vähäksi aikaa syyn vapautua arkisista rooleistaan ja olla vähän aikaa estoista ja normeista irrottautunut. Koko valtio vaipuu kesän ajaksi eräänlaiseen pysähtyneisyyden tilaan, jossa mitään ei tapahdu missään.

(lisää…)

”Vappuna sisälläni herää teekkari”

vappuohjelma

Tamy:n Lauri Koponen haluaa myös ylioppilaskunnalle oman vappulakituksen.

Opiskelijavappu alkoi Tampereella virallisesti jo 20.4., kun Ylioppilastalolle jätettiin jäähyväiset, mutta loppuhuipennus on vasta edessä. Tamy:n hallituksen järjestö- ja kunta-asioista vastaava Lauri Koponen on innoissaan monta päivää kestävästä opiskelijoiden karnevaalista.

– En kannusta mihinkään örveltämiseen, mutta mielestäni vappuna pitää osata relata ja nauttia juhlista. Yhden päivän ajan opiskelijoilla on oikeus olla välittämättä päivän askareista. Vappuna sisälläni herää teekkari, Koponen sanoo.(lisää…)

Lukukausimaksut – muutoksia luvassa, mutta millaisia?

Seminaarin-panelistit

Seminaarin paneelikeskustelussa eri alojen asiantuntijat pohtivat lukukausimaksujen tulevaisuutta. Puheenjohtajana toimi vararehtori Harri Melin.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ovat ajankohtainen teema korkeakoulumaailmassa. Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksut ovat jo käytössä ja Suomessa on parhaillaan käynnissä vuonna 2010 alkanut neljä vuotta kestävä lukukausimaksukokeilu. Ajatus lukukausimaksuista on lähtöisin kansanedustajilta, ja tällä hetkellä 117 edustajaa kannattaisi niiden käyttöönottoa. Kaksi kansanedustajaa on vetänyt nimensä pois lakialoitteesta.

Torstaina 31.1.2013 Tampereen yliopiston ja Tamyn järjestämässä Lukukausimaksut vai ei? -seminaarissa kuultiin Ruotsin lukukausimaksukokemuksista ja pohdittiin suomalaisten koulutuksen ammattilaisten, pirkanmaalaisten poliitikkojen sekä opiskelijoiden voimin lukukausimaksujen tulevaisuutta Suomessa. Millaiseen johtopäätökseen seminaarissa tultiin?


Yhteiskunnallista

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä rahoitetaan verovarojen kautta, mikä on harvinaista. Monissa muissa maissa lukukausimaksut ovat jo arkipäivää, ja esimerkiksi Saksassa osa osavaltioista on jo luopumassa niistä. Tähän viitaten seminaarissa esitettiinkin kysymys siitä, onko Suomi aikaansa edellä, vai laahaako se lukukausimaksuissa kehityksen perässä. Selvää vastausta ei ole tarjolla, mutta varmaa on, että suomalaisen korkeakoulujärjestelmän maksuttomuus on harvinaista.

Ilmainen koulutus on uhanalainen laji, Tampereen yliopiston professori emeritus Jorma Sipilä tiivistää.

Toistaiseksi on vielä kuitenkin epäselvää, miten maksuttoman koulutuksen uhanalaisuuteen tullaan jatkossa reagoimaan. Otetaanko tämä vaarantunut laji suojeluun vielä kun se on mahdollista, vai annetaanko sen yhteisymmärryksessä kuolla sukupuuttoon?

(lisää…)